20914 osumaa

Hysteroskooppinen myooman poisto

Noin 15 % kohdun lihaskasvaimista sijaitsee kohtuontelossa tai sen limakalvon alla. Tällainen myooma aiheuttaa tavallisesti runsaita kuukautisvuotoja. Kohtuontelon tähystyksessä tapahtuva myooman poisto on käypä hoito naisille, jotka haluavat säilyttää raskausmahdollisuuden. TAYS:ssa hoidettiin tällä menetelmällä 25 potilaan lihaskasvain. Toimenpide yleensä onnistui hyvin, mikäli myoomasta yli puolet oli kohtuontelon puolella, mutta vain kolmasosalla niistä, joilla lihaskasvain oli pääosin kohdun seinämässä. Kuukautisvuoto väheni valtaosalla potilaista toimenpiteen jälkeen. Hedelmällisyyttä toimenpide ei parantanut. Kohdun poistoleikkaus tehtiin myöhemmin kahdelle potilaalle, toisella heistä oli lihaskasvaimen pahanlaatuinen leiomyosarkooma. Kokemukset korostavat huolellista potilasvalintaa ja tarkkaa myooman koon ja sijainnin määrittämistä ennen toimenpidettä.

Kari Nieminen, Pentti K. Heinonen

Hedelmällisyys hoidetun sisäsynnytintulehduksen jälkeen

Sisäsynnytintulehduksen jälkeistä hedelmällisyyttä tutkittiin 39 naisella, joiden akuutti tulehdus oli aikanaan todettu vatsaontelon tähystyksen, kohdun limakalvonäytteen ja kattavien mikrobinäytteiden avulla. Chlamydia trachomatis ja gonokokki olivat aiheuttaneet lähes puolet tulehduksista. Kaikki potilaat olivat saaneet kahden viikon mittaisen doksisykliini-metronidatsolilääkityksen. Seuranta-aikana, joka oli keskimäärin 6,5 vuotta, naisista 25 tuli raskaaksi. Lopuista kahdelletoista raskaus ei ollut enää ajankohtainen tai he käyttivät ehkäisyä. Kaksi potilasta oli ollut lapsettomuustutkimuksissa, mutta kummassakaan tapauksessa lapsettomuuden syynä ei ollut munanjohtimen vaurio. Potilaiden yhteensä 42 raskaudesta 57 % päättyi synnytykseen. Vain yksi raskaus oli kohdunulkoinen. Sisäsynnytintulehdus ei siis aina heikennä hedelmällisyyttä, jos se hoidetaan tehokkaasti. Doksisykliinin ja metronidatsolin yhdistelmä on edelleen käypä mikrobilääkitys sisäsynnytintulehduksen hoidossa.

Maarit Leinonen, Ari Miettinen, Pentti K. Heinonen

Työperäiset hengitystieallergiat Suomessa 1986-1991

Ammattiastman, ammattinuhan ja työperäisen allergisen alveoliitin ilmaantuvuutta ja ammattikohtaisia vaarasuhteita 1986-91 selvitettiin 25-64-vuotiaasta palkansaaja- ja maatalousyrittäjäväestöstä koostuvasta aineistosta. Ammattiastman vuotuinen ilmaantuvuus oli 14, ammattinuhan 8 ja alveoliitin 10 tapausta/100 000. Ammattiastman vaara oli suurin leipomotyössä, maanviljelyssä ja kotieläinten hoidossa sekä useissa ammateissa, joissa työntekijät altistuvat muovikemikaaleille. Ammattinuhan vaara oli suurin turkkureilla, joskin tapauksia oli vain viisi, mutta vaarasuhde oli suurentunut myös leipomotyössä, sähkö- ja teleteknisten tuotteiden kokoojilla sekä maanviljelyssä ja kotieläinten hoidossa. Työperäisen allergisen alveoliitin vaara oli suurin maanviljelyssä ja kotieläinten hoidossa sekä graafisen alan ammateissa.

Helena Keskinen, Jouni Toikkanen, Pertti Mutanen, Rami Martikainen, Antti Karjalainen, Maija Hytönen, Henrik Nordman

Paraneeko lapsen astma?

Astman perussyy on hengitysteiden inflammaatio. Milloin virusinfektioiden yhteydessä koetut hengitysvaikeudet muuttuvat astmaksi, on vielä selvittämättä. Keskosilla on todettu noin nelinkertainen riski sairastua astmaan. Jos lapsella on atopiaperimä, vaikuttaa varhaislapsuuden allergeenialtistus astman puhkeamiseen. Ennaltaehkäisytoimet eivät ole vähentäneet allergioiden esiintymistä, mutta ovat lieventäneet niiden oireita. Mikäli lapsi ei ole atoopikko, katoavat astmaoireet useimmiten murrosiässä.

Kaisu Juntunen-Backman

Miksi kasvua seurataan?

Terveen lapsen mittaaminen ja punnitseminen määrävälein, kasvukäyrän piirtäminen ja sen tulkinta ovat lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon arkipäivää. Lapsen kasvu ja kehitys toteuttavat perittyä mallia ympäröivien olosuhteiden vaikutuksessa. Kasvuhäiriö voi toimia puhkeavan pitkäaikaissairauden tai lapselle epäedullisten elinolosuhteiden hälytysmerkkinä. Synnynnäiset, esimerkiksi kromosomaaliset, poikkeavuudet saadaan joskus selville vasta kun tutkitaan syytä kasvussa havaittuun muutokseen. Pitkäaikaisen sairauden hoidon aikana saamme viitteitä hoitotasapainosta seuraamalla lapsen kasvua ja kehitystä. Myös ne lapset, jotka ovat perinnöllisistä syistä selvästi ikätovereitaan lyhyempiä tai pidempiä hyötyvät säännöllisestä kasvun seurannasta. Johdonmukaisesti etenevä kasvu tukee heidän käsitystään omasta normaaliudestaan.

Marja-Terttu Saha

Nivelreuman intensiivihoito

Nivelreuman perinteinen hoito pohjautuu lääkityksen vähittäiseen lisäämiseen, jos hoitovaste jää puutteelliseksi. Aloituslääke on usein tulehduskipulääke, ja sen päälle rakennetaan erilaisia lääkeyhdistelmiä tarpeen mukaan. Reumatologit ovat kuitenkin jo pitkään tutkineet intensiivisemmän hoidon sijaa nivelreumassa, ja solunsalpaajat ovat tulleet jäädäkseen. Hollantilaiset reumatologit ovat tehneet laajan tutkimuksen, jossa selvitettiin intensiivisen aloitushoidon ja perinteisemmän aloitushoidon eroja. Lähtöajatuksena oli, että kunnon lääkitys taudin alkuvaiheessa nujertaisi taudin alkuunsa.

Robert Paul

Hormoneja liitännäishoitona myös eturauhassyöpään?

Hormonihoito on vakiinnuttanut asemansa postmenopausaalisten naisten rintasyöpäleikkauksen jälkeisenä liitännäishoitona, mutta paikallisessa eturauhassyövässä hormonihoidon asema on ollut selkiytymättömämpi. Nyt raportoidaan kuitenkin arvovaltaisella foorumilla melko suuri eurooppalainen monikeskustutkimus, jonka mukaan paikallisen eturauhassyövän sädehoitoon kannattaa liittää hypofyysin gonadotropiinineritystä estävä ja siten testosteronitasot alas laskeva hormonihoito.

Heikki Joensuu

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030