20914 osumaa

Suomalaisrekisterit alkoholikuolemien tiedonlähteenä

Olemme usein kuulleet, miten erinomaisia suomalaiset henkilörekisterit ovat, ja niitä oikein käyttämällä voidaan saada tietoa, jota ei muissa maissa voitaisi ajatellakaan saatavan. Nyt ovat asialla Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen tutkijat, jotka ovat yhdistäneet väestörekisteri- ja kuolemansyyrekisteritietoja. Rekisteritietoja yhdistämällä on mahdollista selvittää, missä määrin alkoholi on ollut osallisena eri kuolemantapauksiin. Tutkimusotos käsittää yli 18 000 miestä ja yli 2 800 naista, jotka kuolivat vuosina 1987-93. Henkilöt jaettiin viiteen eri sosiaaliluokkaan ja selvitettiin, missä määrin alkoholi on ollut myötävaikuttamassa kuolemaan eri sosiaaliryhmissä ja eri ikäkausina. Tapaukset on nähtävästi jouduttu käsittelemään tapaus tapaukselta käsin, joten aineiston kasaaminen on hatunnoston arvoinen uroteko.

Suomenruotsalaisen väestön hyvä terveys ja työkyky "säästävät" miljardeja

Pohjanmaan rannikkokuntien ruotsinkielinen väestö siirtyy ennenaikaiselle eläkkeelle eli työkyvyttömyys-, työttömyys- tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle huomattavasti myöhemmin kuin samojen kuntien suomenkielinen väestö. Myös heidän elinikänsä on pitempi; miehet kuolevat 8,7 ja naiset 4,8 vuotta vanhempina. Rahassa mitattuna ruotsinkielisten myöhäisempi eläkkeelle siirtyminen säästää vuosittain miljardeja. Kirjoittajien arvelun mukaan erot saattavat johtua ruotsinkielisen yhteisön sosiaalisesta pääomasta, jonka hyödyntäminen ylläpitää terveyttä.

Markku T. Hyyppä, Juhani Mäki

Sairaalaan lähettäminen tutkimuskohteena

Lähettääkö terveyskeskuslääkäri potilaan liian varhain vai liian myöhään sairaalaan ja onko sairaalaan lähettäminen aina aiheellista? Näkemyseroja esiintyy riippuen lähettävän lääkärin ja sairaalan arviosta, työskentely-ympäristöjen eroista ja vakiintuneesta käytännöstä sairaalaan lähettämisessä. Lähettämispäätöksen tekemiseen vaikuttavat lääketieteellisten seikkojen lisäksi mm. lähettämiseen liittyvät taloudelliset seuraamukset ja joskus jopa painostus potilaan taholta. Kirjallinen lähete nykymuodossaan ei näytä olevan riittävä väline terveyskeskuksen ja sairaalan välisessä tiedonsiirrossa. Lähetekäytäntöjen uudistaminen vaatii koettujen ongelmien analyyttistä tarkastelua ja uusien toimintamallien soveltamista arkipäivään.

Anu T. Toivanen, Päivi T. Rautava

Työterveyshenkilöstön näkemyksiä työnsä etiikasta

Työterveyslääkäreille ja työterveyshoitajille tehdyllä kyselytutkimuksella selvitettiin työterveyshuollossa vallitsevia eettisiä näkemyksiä, eettisen keskustelun yleisyyttä sekä ohjeiston ja koulutuksen tarvetta. Vastausten perusteella työterveyslääkärien ja -hoitajien käsitykset eettisistä kysymyksistä ovat varsin samankaltaisia. Tärkeimpinä hyvän työterveyshuollon ominaisuuksina pidettiin asiantuntemusta ja luottamuksellisuutta. Taloudellisuus ja kannattavuus sijoittuivat valinnassa viimeisiksi, kuten tehokkuus ja vaikuttavuuskin. Työterveyshuollon eettisistä toimintaperiaatteista annettuja ohjeita ei kovin hyvin tunnettu.

Mari Antti-Poika, Kari-Pekka Martimo, Timo Leino, Kitta Rossi

Kohonneen verenpaineen hoito raskausaikana

Verenpainelääkkeiden käyttöön raskausaikana suhtaudutaan pidättyväisesti, koska se saattaa heikentää kohdun ja istukan verenkiertoa. Kun lääkehoito katsotaan äidin turvallisuuden vuoksi tarpeelliseksi, labetaloli on yleisimmin käytetty aine. Myös metyylidopaa käytetään edelleen, ja nifedipiinin käyttö on yleistymässä. Kriisitilanteissa magnesiumsulfaattihoito on lisääntymässä Yhdysvaltain mallin mukaan. Raskauden päättäminen - useimmiten keisarileikkauksella on kriisitilanteen paras hoito. Aiheesta on julkaistu suomalainen laajempi katsaus hiljattain (1).

Risto Erkkola

Imetys Suomessa 1995

Rintamaidon merkitys vastasyntyneen terveydelle ja ravitsemukselle on kiistaton. Suomessa äidit ovat hyvin motivoituneita imettämään, ja nykyään lähes kaikki vastasyntyneet saavat rintamaitoa. Kuitenkin jo kuukauden kuluttua imetys, ja varsinkin täysimetys, on vähentynyt lähes kolmanneksella. Rintaruokinnan jatkumiseksi tarvitaan avoterveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta auttamaan äitejä erilaisissa imetykseen liittyvissä ongelmissa.

Sirpa Sairanen, Kirsti Heinonen, Kaija Hasunen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030