Yleistynyt tuskaisuus

Yleistynyt tuskaisuus on ahdistuneisuushäiriöistä vähiten tutkittu ja jäänyt usein myös vaille huomiota. Kuitenkin se on tavallinen, varhain alkava ja pitkäaikainen ahdistuneisuushäiriö. Sitä esiintyy usein samanaikaisesti muiden ahdistuneisuushäiriöiden ja masennuksen kanssa. Yleistynyt tuskaisuus heikentää toimintakykyä ja aiheuttaa huomattavaa hoidon tarvetta.

Ulla Lepola, Hannu Koponen

Infektiot sepelvaltimotaudin syynä - betonissako jo?

Maineikas oxfordilaisryhmä, joukossa varsinainen Peto epidemiologiksi, oli ottanut tehtäväkseen kriittisesti analysoida tähänastiset todisteet sepelvaltimotaudin ja kroonisten infektioiden yhteyksistä. Katsauksessa tarkastellaan, miten vakuuttava on todistusketju kolmen tutkituimman mikrobin, Helicobacter pylorin, Chlamydia pneumoniaen ja sytomegaloviruksen, osalta.

Heikki Arvilommi

Ei antioksidanttilisää infarktin sairastaneille

Kansanterveyslaitos, Helsingin yliopisto sekä National Institute of Health rekrytoivat vuosina 1985-88 lähes 30 000 miespuolista tupakoitsijaa tutkimukseen, jonka ensisijaisena tavoitteena oli selvittää alfatokoferolin ja beetakaroteenin keuhkosyövältä suojaavaa vaikutusta. Nämä ns. SETTI-tutkimuksen tulokset on julkaistu, ja kuten muistamme, ei noista antioksidanteista ollut ehkäisemään keuhkosyöpää. Tutkimuksen virallinen nimi on ATBC-tutkimus (Alpha-tocopherol Beta-carotene Cancer Prevention Study).

Robert Paul

Vartijaimusolmukkeen poisto korvaa kainalon tyhjennyksen

Vaikka mastektomioista on siirrytty yhä enemmän rinnan säästäviin leikkauksiin, on kainalon tyhjennys säilyttänyt asemansa rintasyöpäleikkaukseen kuuluvana rutiinitoimenpiteenä. Metastaattisten kainaloimusolmukkeiden poistolla voi olla terapeuttistakin merkitystä, mutta ennen kaikkea kliinikot ovat halunneet tietää kainaloimusolmukestatuksen mahdollisten lisähoitojen tarpeen arvioimiseksi. Kainalon tyhjennys ei kuitenkaan ole potilaan kannalta viaton toimenpide, sillä seurauksena saattaa olla leikatun yläraajan turvotusta, hermovaurioita ja kustannuksiakin leikkauksen laajuuden kasvaessa ja toipumisen hidastuessa. Näin nyt, mutta ei ehkä enää kauan, sillä tuoreissa tutkimuksissa on raportoitu erittäin lupaavia tuloksia ns. kainalon vartijaimusolmukkeen (sentinel node) poistosta kainaloimusolmukkeiden poiston vaihtoehtona.

Heikki Joensuu

Helicobacter pylorin perimä sekvensoitu

Helikobakteerin perimän yli 1,5 miljoonan emäksen järjestys on selvitetty viiden amerikkalaisen ja yhden ruotsalaisen tutkijaryhmän yhteistyön tuloksena. Helikobakteerista tuli näin seitsemäs täysin sekvensoitu bakteeri.

Matti Viljanen

Sairaudet lento-onnettomuuksien syynä

Britanniassa lento-onnettomuuksia selvittävä RAF:n Department of Aviation Pathology raportoi lyhyessä artikkelissa millaiset lääketieteelliset syyt ovat olleet kuolemaan johtaneiden lento-onnettomuuksien taustalla. Kyseinen laitos on kerännyt 1 000 perättäisen lento-onnettomuuden tiedot vuosilta 1956-95. Yleensä äkilliset sairaudet aiheuttavat noin 1,5 % lento-onnettomuuksista, mutta tässä brittiaineistossa lukema on 4,7 %. Aineistossa ovat mukana liitäjät, yksityislentokoneet, kaupalliset lentokoneet, sotilaslentokoneet sekä laskuvarjohyppääjät.

Robert Paul

Kemikaalihysteria ja energian hinnannousu syyt hullun lehmän taudin syntyyn

Hullun lehmän taudin salat alkavat paljastua. Yhdysvaltalais-englantilais-sveitsiläinen tutkijaryhmä julkaisi kesäkuun ensimmäisenä päivänä Yhdysvalloissa laajan selvityksen aiemmin lampailla havaitun prionin aiheuttaman aivosairauden eli spongiformisen enkefalopatian siirtymisestä lampaista lehmiin. Kun tutkijat suhteuttivat epidemian etenemisen aikaan, he huomasivat sen noudattavan periodilähtöisen (1980-88) epidemian luonnetta. Kun inkubaatioaika otettiin huomioon, kyettiin ajoittamaan infektion siirtymisen ajankohta. Tutkijat päätyivät siihen, että energian hinnan nousu sekä tiukentunut kansanterveydellisesti motivoitu kemikaalivalvonta olivat syynä siihen, että tärkeiden orgaanisten liuottimien käyttö lopetettiin. Orgaaniset liuottimet olisivat puolestaan estäneet prionien siirtymisen lehmiin. Kemikaalihysterian lietsonta on aiheuttanut muitakin epidemioita, joista tarkimmin on dokumentoitu (esim. Nature 1991;354:255) kloorauksen lopettamisen myötä syntynyt koleraepidemia Etelä-Amerikassa. Siinä yli 300 000 ihmistä sairastui ja 3 516 ihmistä kuoli. (Mikko Paunio)

Mikko Paunio

Vaihdevuosi-iän hormonikorvaushoito ja sydän- ja verisuonisairaudet

Hedelmällisessä iässä olevan naisen vaara sairastua sydäninfarktiin on vain noin 20 % miehen vastaavasta riskistä, mutta pian vaihdevuosien jälkeen naisen sydäninfarktiriski, ja muukin verisuonisairastuvuus 3-4 kertaistuvat. Laajojen epidemiologisten tutkimusten perusteella tiedetään, että vaihdevuosi-ikäisen naisen hormonikorvaushoito, kuten hedelmällisessä iässä olevan naisen oma estrogeeni, suojaa sydän- ja verisuonisairauksilta.

Tomi Mikkola

Perheittäin esiintyvä munasarjasyöpä

Munasarjasyövän hoito on gynekologisen onkologian haasteellisin ongelma. Vuonna 1994 Suomessa todettiin 554 munasarjasyöpää, joista runsas sata oli ns. borderlinetyyppisiä paremman ennusteen omaavia munasarjasyöpiä ja loput varsinaisia invasiivisia syöpiä. Munasarjasyövän hoidon suurin ongelma johtuu taudin myöhäisestä toteamisesta: kolme neljästä tapauksesta todetaan levinneessä vaiheessa, jossa 5-vuotisennuste on vain 19 %. Munasarjoihin rajoittuneessa taudissa 5-vuotisennuste on selkeästi parempi, lähes 80 %.

Annika Auranen

Lihaksen verenkierto ja insuliiniherkkyys positroniemissiotomografialla tutkittuna

Insuliinin alentunut kyky stimuloida glukoosin soluunottoa lihaskudoksessa (insuliiniresistenssi) on ollut vilkkaan tutkimuksen kohteena. Insuliiniresistenssin taustalla on ehdotettu olevan häiriöitä solukalvon, solunsisäisen metabolian ja viimeksi myös verenkierron tasolla. On ajateltu, että insuliini lisäisi verenkiertoa avaamalla uusia kapillaareja lihaskudoksessa lisäten samalla pinta-alaa glukoosin soluunottoa varten. Alentunut verenvirtaus saattaisi tällöin johtaa solujen glukoosinsaannin heikkenemiseen. Väitöskirjatyössä tutkittiin lihaksen verenkierron ja glukoosiaineenvaihdunnan yhteyksiä positroniemissiotomografian (PET) avulla normaaleilla henkilöillä.

Maria Raitakari