Trombosyyttikasvutekijä tulee

Ensin oli erytropoietiini, sitten tulivat granulosyyttikasvutekijä ja granulosyytti-makrofagikasvutekijä. Trombosyyttejä stimuloivaa tekijää on kauan kaivattu, sillä sen tarve esimerkiksi solunsalpaajia tarvitsevilla potilailla on suuri.

Robert Paul

Keski-ikäisen miehen ihannepaino - nyt se tiedetään

Britanniassa on säilötty 24 kaupungista yhteensä 7 735 keski-ikäisen miehen terveystiedot 15 vuoden ajalta. Tästä tietokannasta on laskettu ihannepaino eli paino, johon liittyy pienin kokonaiskuolleisuus, infarktikuolleisuus sekä aivohalvausriski ja diabeteksen kehittymisen riski.

Robert Paul

Kärpäset voivat toimia helikobakteerin vektoreina

Helicobacter pylori on merkittävä tekijä kroonisen B-tyypin gastriitin, pohjukaissuolihaavan ja mahan adenokarsinooman patogeneesissä. Vaikka bakteeri infektoi kroonisesti suurta osaa ihmiskunnasta, infektion tarttumisreitit tunnetaan toistaiseksi huonosti. Tähänastiset tutkimukset viittaavat uloste-suu- tai suu-suu-reitteihin tai mahdolliseen ympäristölähteeseen.

Matti Viljanen

Cyclospora cayatensis - uusi suolistoparasiitti

Cyclospora cayatensis on äskettäin tunnistettu ja nimetty parasiitti. Sen ookystat erittyvät ulosteen mukana ja muuttuvat infektiivisiksi muutamassa päivässä. Parasiitti invasoituu erityisesti ohutsuolen enterosyytteihin ja oireita ilmaantuu viikon kuluttua kystojen kontaminoiman ravinnon syömisestä. Taudin oireita ovat viisi päivää tai pidempään jatkuva relapsoiva gastroenteriitti, voimakas väsymys ja ruokahaluttomuus. Tauti diagnosoidaan ulosteesta löytyvien ookystojen perusteella.

Matti Viljanen

Ensimmäinen HGE löytynyt Euroopasta

Ehrlichioiden merkitys ihmisen taudinaiheuttajina on varmistunut viime vuosina. Ihmisen granulosyyttiehrlichioosi (human granulocytic ehrlichiosis, HGE) kuvattiin ensimmäisen kerran kolme vuotta sitten Amerikassa, ja taudinaiheuttaja onnistuttiin viljelemään toissa vuonna. Samat Ixodes-ryhmän punkit siirtävät granulosyyttiehrlichioita ja borrelioita. Amerikasta on löytynyt muutamia kymmeniä HGE-tapauksia. Koska Euroopassa on sekä granulosyyttiehrlichioiden tarvitsemia vektoreita että varastoeläimiä, ensimmäisen HGE:n löytyminen oli vain ajan kysymys. Näyttää siltä, että kunnia löytää ensimmäinen eurooppalainen HGE on osunut slovenialaisille kollegoille. Diagnoosin varmistamisessa PCR-tekniikalla ja serologialla slovenialaisia avustivat sekä amerikkalaiset että ranskalaiset alan pioneerit.

Matti Viljanen

Vesikauhutapaus Englannissa

Vesikauhua ei ole esiintynyt Brittein saarilla vuoden 1902 jälkeen. Sen jälkeen maassa on diagnosoitu ainoastaan 20 rabiestapausta, mutta ne kaikki on siis tuotu ulkomailta. Rabieksen ei pitäisi tarttua ihmisestä toiseen, vaan tartunta saadaan aina eläimen pureman kautta. Tosin viruksen tiedetään tarttuneen silmän kornea-siirteen välityksellä. Siirre oli otettu potilaalta, jonka vasta myöhemmin havaittiin kuolleen vesikauhuun. Ihmisestä toiseen tapahtuva tartunta on siis teoriassa mahdollinen esimerkiksi eritteiden välityksellä.

Pentti Huovinen

Geenihoidon lainsäädännölliset ja eettiset ongelmat

Geeninsiirron sovellutuksia on jo ryhdytty tutkimaan kliinisissä hoitokokeissa myös Suomessa. Aluksi hoitoa kokeillaan vaikeaa, usein kuolemaan johtavaa tautia sairastaviin, joille muut hoitoyritykset eivät ole tuoneet apua. Kun hoidon yksilölliset riskit ja kalleus on asetettu tätä taustaa vasten, kokeilut on katsottu eettisesti hyväksyttäviksi. Geenihoidon eettisiä näkökohtia joudutaan kuitenkin pohtimaan paljon laajemmin etenkin, jos geeninsiirto tulevaisuudessa pystytään tekemään ituradan soluihin, jolloin turvallisuusraja on täysin erilainen kuin somaattiseen solulinjaan kohdistuvassa hoidossa.

Matti Vapalahti, Anu-Maaria Puumalainen, Seppo Ylä-Herttuala

Lääkkeiden hinnat, lääkekorvaukset ja hyvä lääkehoito

Tuotteen hinta on yleensä keskeinen tekijä hankintapäätöksessä, mutta reseptilääkkeiden kohdalla näin ei ole, koska päättäjä, ostaja ja maksaja ovat osittain eri henkilöitä tai tahoja. Kokonaiskustannukset koostuvat lääkkeen hinnasta, käytön määrästä, terveysvaikutuksista ja vaihtoehtotoimintojen kustannuksista. Hinnan avulla on vaikea vaikuttaa terveyden kannalta rationaaliseen lääkitykseen. Lääkekorvaukset ovat yksi tapa vaikuttaa lääkkeen määräykseen. Korvauskäytännön säätely voi kohdistua 1) sairauteen tai tilaan, 2) sairauden tai tilan vaikeusasteeseen tai tyyppiin, 3) lääkeryhmään tai lääkeaineeseen, 4) valmisteeseen (kauppanimeen). Lääkerekisteröinnin perusteiden muututtua löyhemmiksi on korvauskäytännön avulla tapahtuvan säätelyn tarve lisääntynyt. Rationaalisen lääkehoidon kannalta sairauden tai tilan vaikeusasteen tai tyypin säätely on tärkein, mutta hallinnollisin toimenpitein vaikea toteuttaa. Toimenpiteet vaativat Kelalta uutta suhtautumista tutkimuksen ja selvitystyön edesauttamiseen, nykyaikaisempaa koulutus- ja tiedotuskäytäntöä, selkeää roolin määrittelyä ja tarvittavan asiantuntemuksen hankkimista Kelaan.

Elina Hemminki

Ruokamyrkytys- ja vesiperäisten epidemioiden ilmoittaminen muuttuu

Elintarviketurvallisuuden uhkatekijöiden joukkoon on viime vuosina tullut uusia tai jo voitetuiksi luultuja taudinaiheuttajia. Myös elintarvikekaupan vapautuminen ja tuotantoteknologiassa tapahtuneet muutokset ovat voineet lisätä elintarvikkeiden välityksellä leviävien sairauksien riskiä. Ruokamyrkytysten esiintymisen seuranta ja siihen liittyen epidemioiden selvittäminen ja raportointi antavat tärkeää tietoa elintarviketurvallisuuden tasosta. Nopealla ilmoittamisella voidaan rajoittaa epidemian leviämistä ja suunnata tutkimus- ja vastustamistoimet tehokkaasti.

Petri Ruutu, Matti Jahkola, Anja Siitonen, Veli-Mikko Niemi

Sädehoidon asema syöpätautien hoidossa Ruotsissa

Ruotsissa sairastuu vuosittain syöpään noin 40 000 henkeä. Näistä noin puolet on naisia, puolet miehiä. Yhä vielä syöpä koetaan pelottavammaksi ja uhkaavammaksi kuin monet muut sairaudet, joiden kulku voi kuitenkin olla vakavampi. Sekä miesten että naisten kohdalla yleisin kuolinsyy Ruotsissa on verenkiertoelimistön sairaus, ei syöpä. Verenkiertoelimistön sairaudet aiheuttavat yli puolet kuolemista, syöpätaudit vain runsaat 20 %.

Risto P. Roine, Heikki Joensuu