20914 osumaa

TOS - haaste konservatiiviselle hoidolle

Yläraajan toimintahäiriö ja kipu voivat olla merkki rintakehän yläaukeaman toimintahäiriöstä. Staattinen yläraajavoittoinen työ, olkapäätapaturmat, niskan retkahdusvamma voivat altistaa oireille. Nykyään staattinen yläraajavoittoinen rasitus on ulottunut myös vapaa-ajan harrastuksiin, ja videopelien ja internetin lumoissa kasvava sukupolvi on tulevaisuudessa tämäntyyppisten oireiden riskiryhmä. Perusterveydenhuollon lääkärin tulisi tunnistaa rintakehän yläaukeaman toimintahäiriö, sillä oikea-aikaisella ohjauksella voidaan ehkäistä suuri osa invalidisoivista yläraajaoireista. Häiriö on tunnistettavissa perusteellisen kliinisen tutkimuksen perusteella. Ensisijainen hoito on konservatiivinen. Artikkelissa esitetään esimerkki suositeltavasta fysioterapiaohjelmasta.

Karl-August Lindgren

Uusien sienilääkkeiden teho ja turvallisuus - ihon ja kynsien sienitautien sisäinen hoito

Uudet suun kautta otettavat sienilääkkeet flukonatsoli, itrakonatsoli ja terbinafiini ovat tehokkaampia ja turvallisempia kuin griseofulviini ja ketokonatsoli. Vaikeimmin hoidettavan pinnallisen sienitaudin, kynsisienen, paranemistulosten raportointi antaa kuitenkin usein liian hyvän kuvan hoidon tehosta. Kynsisieni jää edelleen usein paranematta. Uusillakin sienilääkkeillä on haittoja, joiden profiilista laajojen seurantatutkimusten lisäksi lääkehaittarekisteri voi antaa viitteitä. Atsolilääkkeiden ja useiden muiden lääkkeiden yhteisvaikutus rajoittaa niiden käyttökelpoisuutta etenkin monia lääkkeitä käyttävällä vanhemmalla ikäluokalla.

Raimo Suhonen, Pertti J. Neuvonen, Erkki Palva

Masennuslääkkeet ja neuroleptit unettomuuden hoidossa

Tavallisimmat unettomuuden hoidossa käytetyt lääkkeet, bentsodiatsepiinit, tsopikloni ja tsolpideemi, eivät ole aina paras vaihtoehto. Psykoottisille ja masennuspotilaille tai näihin tiloihin taipuvaisille sekä herkästi päihteiden käyttöön ajautuvien unilääkkeiksi tulee harkita muita vaihtoehtoja. Sekä masennuslääkkeissä että neurolepteissä on aineita, jotka rauhoittavan vaikutuksensa ansiosta soveltuvat tähän käyttöön. Toisaalta niiden sivuvaikutukset voivat häiritä unta.

Hannu Lauerma

DNA:n kahdentuessa syntyvien virheiden korjaaminen puutteellista periytyvässä paksusuolisyövässä

Periytyvässä ei-polypoottisessa paksusuolisyövässä on DNA:n kahdentumisvirheiden korjausmekanismi häiriintynyt. Erilaisia korjaukseen osallistuvia geenejä on löydetty useita, ja niistä neljän geenin rakennevirheiden on osoitettu altistavan tälle paksusuolisyövälle. Rakennevirheet estävät DNA:ssa tapahtuvien emäsvirheiden tehokkaan korjaamisen ja tekevät DNA:n epävakaaksi, jolloin siihen alkaa keräytyä runsaasti virheitä. Nämä virheet laukaisevat vielä selvittämättömällä tavalla syövän kehittymisen.

Minna Nyström-Lahti

Lumbaalipunktion parempi tekniikka

On esitetty erilaisia syitä siihen, että osalle potilaista jää lumbaalipunktion jälkeen joskus kovakin asennosta riippuvainen päänsärky. Komplikaation esiintyvyys vaihtelee yhden ja 70 prosentin välillä. Syyksi postpunktiopäänsärkyyn on esitetty, että lumbaalineula repäisee osan araknoideaa mennessään, kun neula vedetään näytteen oton jälkeen pois. Jos tämä on totta, arveli saksalaisduo, pitäisi mandriinin sijoittaminen takaisin neulaan ennen sen poistamista vähentää araknoidean traumaa ja siten päänsärkyä.

Robert Paul

Ennen leikkausta annettu sädehoito paransi peräsuolisyövän ennustetta

Satunnaistettujen tutkimusten mukaan peräsuolisyöpäleikkauksen yhteydessä annettu pre- tai postoperatiivinen sädehoito vähentää syövän paikallisia uusiutumia noin puolella. Vaikutus eloonjäämiseen on kuitenkin jäänyt näissä tutkimuksissa vähäiseksi tai sitä ei ole voitu todeta lainkaan. Monissa tutkimuksissa sädehoitotekniikassa on kuitenkin ollut toivomisen varaa, ja niissä on saatettu käyttää preoperatiiviseen sädehoitoon verrattuna vähemmän tehokasta postoperatiivista sädehoitoa. Ruotsalaiset kollegat ovat nyt julkaisseet arvovaltaisella foorumilla aiheesta uuden laajan tutkimuksen, joka muokannee vallitsevia käsityksiä.

Heikki Joensuu

Primaarisen amyloidoosin hoito ja ennuste

Primaarinen amyloidoosi ei ole tavallinen sairaus, ja onkin ihailtavaa, että Mayon klinikassa on kyetty kokoamaan 220 potilasta prospektiiviseen tutkimukseen. Aineisto kerättiin kymmenen vuoden aikana. Potilaat jaettiin kolmeen hoitoryhmään: ensimmäisessä ryhmässä potilaat saivat kolkisiinia, toisessa melfalaania ja prednisonia ja kolmannessa melfalaania, prednisonia ja kolkisiinia. Tavoitteena oli selvittää, mikä hoidoista on paras ja miten hoidot vaikuttavat taudin aktiivisuuteen, jota mitattiin munuaisen toimintakokeilla ja päätemuuttujien päätemuuttujalla - mortaliteetilla.

Robert Paul

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030