Toksoplasmoosi ruokamyrkytyksenä

Korealaiset tutkijat raportoivat kaksi epidemiaa, jossa toksoplasma tarttui ruoan välityksellä yhteensä kahdeksaan aikuiseen. Toisessa epidemiassa kolme henkilöä sairastui toksoplasmoosiin syötyään päivällisen, joka koostui villisian raa'asta pernasta ja maksasta. Potilaat saivat samanlaisen unilateraalin korionretiniitin, joka ilmeni kolmen kuukauden kuluttua ruokailusta. Toisessa epidemiassa viisi sotilasta sairastui syötyään sian raakaa maksaa. Heidän oireensa ilmeni lymfadenopatiana. Turvonneita imusolmukkeita oli 1-4 kullakin potilaalla ja ne olivat suuruudeltaan jopa 2,5 cm pitkiä.

Pentti Huovinen

Torakka paha allergeeni

Lasten astma on klassisesti usein ulkoisen ärsykkeen aiheuttama. Kaupungeissa on astman esiintyvyys keskimäärin suurempi kuin maaseudulla, joten on luontevaa ajatella, että kaupungeissa olisi jokin allergeeni jota maalla on vähän. USA:ssa on meneillään kansallinen kaupunkien ydinalueitten asukkaiden astmakartoitus. Osana tätä projektia on selvitetty mm. torakka-allergeenin esiintyvyyttä lasten ympäristössä.

Robert Paul

Asiantuntijaohjelma huimausta aiheuttavien tautien diagnosointiin

Väitöskirjatyön tarkoituksena oli luoda huimausta aiheuttavien tautien diagnosointia auttava asiantuntijaohjelma. Ohjelmaa varten selvitettiin kuuden tavallisen huimausta aiheuttavan korvataudin taudinkuvat ja erilaiset tutkimuslöydökset näissä taudeissa.

Erna Kentala

Alkoholipsykoosi- potilaan ennuste

Alkoholisairauksista puhuttaessa ajatellaan ensisijaisesti alkoholin aiheuttamia elimellisiä sairauksia. Alkoholinkäytön seurauksena syntyvät alkoholipsykoosit on kuitenkin tunnettu jo pitkään, delirium tremens kirjallisuudessa vuodesta 1813. Alkoholipsykoosit ovat tavallisista vieroitusoireista selvästi erotettavia, vakavia, usein akuutisti sairaalahoitoa vaativia tiloja. Täysin kehittynyt delirium tremens on yksi vaikeimmista alkoholin aiheuttamista komplikaatioista.

Maija-Liisa Lehtonen

Kontrolloitu tutkimus raskaudenaikaisesta ultraääniseulonnasta

Ultraäänitutkimusten käyttö raskauden seurannassa on lisääntynyt voimakkaasti vuosien mittaan. Kuitenkin koko raskaana olevan väestön ultraääniseulonnan hyödystä tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia.

Aulikki Saari-Kemppainen

Nuorten vakava väkivalta

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vakavaan väkivaltaan syyllistyneiden nuorten miesten perhetaustaa, biologista alttiutta, alkoholinkäyttöä, persoonallisuuden kehitystasoa, psyykkistä häiriintyneisyyttä ja psykososiaalista toimintakykyä. Tavoitteena oli löytää tärkeimmät vihamielisyystaipumukseen ja vakavaan väkivaltaisuuteen yhteydessä olevat tekijät.

Markku Kaipainen

Miten eettisten toimikuntien työtä pitäisi kehittää?

Eettisten toimikuntien asema ja toimenkuva ovat muuttumassa. Niiden toimintaa tulee säätelemään laki ihmiseen sekä ihmisen alkioon ja sikiöön kohdistuvasta lääketieteellisestä tutkimuksesta, joka tulee eduskunnan käsittelyyn ensi syksynä. Lakiesityksessä halutaan virallistaa toimikuntien asema ja tarkentaa niiden tehtäviä. Eettisten toimikuntien tärkeimpiä tehtäviä on antaa kirjallinen lausunto uusista tutkimussuunnitelmista, varmistaa tutkimuksen laillisuus sekä valvoa Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten noudattamista. Uusi valtakunnallinen eettinen neuvottelukunta tulee käsittelemään tutkimuseettisiä kysymyksiä periaatteelliselta kannalta.

Mika Scheinin

Työterveyshuollon atk-sovellukset

Työterveysyksiköiden käytössä olevat atk-sovellukset vaihtelevat iältään ja toiminnoiltaan. Yleensä tietotekniikkaa käytetään käynti- ja työolotietojen tallennukseen sekä ajanvarauksessa, laskutuksessa ja erilaisissa selonteoissa. Tietojen tallennustapa vaihtelee tiukan määrämuotoisesta vapaamuotoiseen. Sovellusten tärkeimmät kehityskohteet ovat tallennettujen tietojen hyödynnettävyys sekä työolo- ja potilastietojen yhdistäminen. Valtioneuvoston päätös hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä seuranta- ja laaduntarkkailuvaatimuksineen edellyttää monelta yksiköltä nykyistä tehokkaampaa ja monipuolisempaa tietojärjestelmää.

Pirjo Eskola, Erik Lindblom, Kari-Pekka Martimo

Verenpainepotilas terveyskeskuksessa Lääkehoito, hoitotulokset sekä potilaiden kokemat oireet

Hyvän hoitotasapainon saavuttaminen verenpainetaudin hoidossa vaatii sekä potilaalta että hoitavalta lääkäriltä sitoutumista kokonaisvaltaiseen hoitoon. Vaikka väestön tietous kohonneesta verenpaineesta ja sen riskeistä on lisääntynyt merkittävästi, eivät lääkehoidon tulokset ole parantuneet samassa suhteessa.

Esko Kumpusalo, Heikki Pärnänen, Jorma Takala, Työryhmä

Lapsen astman tutkiminen ja hoito perusterveydenhuollossa

Astma on lasten yleisin pitkäaikainen sairaus, ja lisäksi lasten astman esiintyminen on koko ajan lisääntymässä. Noin kaksi kolmasosaa erityiskorvattavia lääkkeitä saavista lapsista saa lääkitystä astmaan. Lasten astman diagnostiikka, laukaisevien tekijöiden etsiminen sekä hoidon valinta ja seuranta vaativat systemaattista työskentelytapaa, yhteistyötä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken sekä hyvin hoidettua tiedonkulkua. Avainasemassa tässä ketjussa on perusterveydenhuollossa toimiva lapsen ja perheen omalääkäri. Omalääkärin rooli korostuu niiden lasten seurannassa, joiden astmaa ei ole vielä diagnosoitu tai joiden astma ei enää vaadi säännöllistä lääkitystä. Imeväis- ja leikki-ikäiset lapset ovat ongelmaryhmä sairaanhoitojärjestelmän kaikilla tasoilla.

Kyllikki Remes, Minna Kaila, Matti Korppi