20914 osumaa

Kuuluuko diabeetikon infarktin hoitoon insuliini-glukoositiputus?

Diabetekseen liittyy suurentunut sydäninfarktin riski ja vieläpä niin, että diabeetikon ennuste infarktiin sairastumisen jälkeen on yleensä huonompi kuin muiden. Insuliinilla on veren hyytymistä estäviä ominaisuuksia ja ehkä niistä johtuen on ollut alustavaa näyttöä, että intensiivinen insuliinihoito diabeetikon infarktin akuutissa vaiheessa parantaa eloonjäämisennustetta. Asia saa nyt vahvistuksen laajasta ruotsalaistutkimuksesta.

Robert Paul

Mikrobilääkkeet akuutissa korvatulehduksessa

Kansainvälinen äkillisen korvatulehduksen hoitoa pohtinut työryhmä on julkaissut raporttinsa, jonka lähtökohtana on ollut erityisesti bakteerien resistenssin lisääntymisen tuomat sairastuvuuden, kuolleisuuden ja kustannusten lisääntyminen. Bakteerien resistenssi riippuu mikrobilääkkeiden käytöstä: mitä enemmän lääkkeitä käytetään, sitä enemmän on myös resistenssiä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa juuri akuutin otiitin hoidossa käytetään eniten mikrobilääkkeitä. Kontrolloidut tutkimukset osoittavat lisäksi, ettei rutiininomaisesta mikrobilääkityksestä ehkä olekaan hyötyä esimerkiksi taudin prognoosin kannalta tai komplikaatioiden estämisessä.

Pentti Huovinen

Talidomidi tehoaa HIV-positiivisten potilaiden aftoihin

Immuunipuutteisten potilaiden kohdalla vaatimattomasta suun limakalvon aftasta voi tulla viikkoja kestävä kärsimys. Aftat ulseroituvat ja nekrotisoituvat ja voivat ilmaantua nieluun ja ruokatorveen, jolloin potilaan ravitsemus nielemisvaikeuksien vuoksi kärsii. Hajatietojen mukaan talidomidi, jonka tiedetään mm. auttavan vaikeaan ihon käänteishyljintään, tehoaa HIV-positiivisten potilaiden aftoihin. Tällä hetkellä mitään hyvää hoitoa näihin suuleesioihin ei ole.

Robert Paul

Hepatoomien määrä vähenee rokotuksin

Hepatosellulaarinen karsinooma eli hepatooma on Suomessa harvinaisuus, mutta maailmanlaajuisesti hepatosellulaarinen karsinooma kuuluu kymmenen yleisimmän syövän joukkoon. Sen tärkeimpinä aiheuttajina on pidetty hepatiittiviruksia, ja niinpä voisi kuvitella, että hepatiittivirusrokotuksin voitaisiin vaikuttaa hepatoomien esiintyvyyteen. Nyt tästä on saatu ensimmäisen kerran suoria todisteita: B-hepatiittirokotusohjelman seurauksena taiwanilaisten lasten hepatoomien määrä on pudonnut puoleen entisestä.

Heikki Joensuu

Akillesjännerepeämän epidemiologia ja kirurgisen hoidon tulokset

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: (1) totaalin akillesjännerepeämän esiintyvyyttä ja muutoksia iän, sukupuolen ja vammamekanismin suhteen Oulun kaupungin väestössä vuosina 1979-94, (2) vammapotilaan veriryhmän vaikutusta repeämän mahdollisena taustatekijänä iän, sukupuolen ja liikunnallisen aktiviteetin suhteen, (3) uuden kliinisen pisteytysjärjestelmän avulla leikkaushoidon pitkäaikaistulokset ja tulosten ennusteeseen vaikuttavia tekijoitä, (4) nilkan isokineettisten ojennus- ja koukistusvoimien palautumista vamman jälkeen, sekä (5) mikrovaskulaarisen rekonstruktiokirurgian pitkäaikaistulokset akillesrepeämäkirurgiaa komplisoivissa iho- ja pehmytkudospuutoksissa.

Juhana Leppilahti

Virusinfektion vaikutus keskushermoston autoimmuunireaktioon

Virusinfektioita on epäilty osallisiksi MS-taudin syntyyn jo yli sadan vuoden ajan eli lähes yhtä kauan kuin sairaus on kliinisenä ja histopatologisena oireyhtymänä tunnettu lääketieteellisessä kirjallisuudessa. Virusinfektioiden osuutta MS-taudin synnyssä ja etenemisessä tukevat poikkeavat immuunivasteet viruksia kohtaan MS-potilailla, demyelinaatio eli valkean aineen myeliinituppien tuhoutuminen tiettyjen ihmisen ja eläinten virusinfektioiden yhteydessä sekä tavanomaisten virusinfektioiden taipumus laukaista pahenemisvaiheita MS-potilailla. Minkään yksittäisen viruksen osallisuutta taudin patogeneesissä ei ole kuitenkaan voitu varmentaa. Tämä saattaakin laukaisevan tekijän ja sairauden puhkeamisen välisen pitkän latentin ajan vuoksi olla mahdotonta.

Merja Soilu-Hänninen

Hoidetun potilaan kustannuslaskenta sairaalassa

Terveydenhuollon kustannukset ovat lisääntyneet länsimaissa viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin yli 10 % nopeammin kuin valtioiden bruttokansantuote. Tämä on osittain seurausta siitä, että terveydenhuollon mahdollisuudet hoitaa erilaisia sairauksia ovat viime vuosien aikana lisääntyneet uusien laitteiden, lääkkeiden ja hoitomenetelmien myötä. Terveydenhuollon kustannuksia ei ole tarvinnut myöskään yksityiskohtaisesti selvittää, sillä vuosittain on vaadittu ainoastaan hyvin karkealla tasolla laskelmat resurssien käytöstä. Johtajat eivät näin ollen ole joutuneet paneutumaan kustannuslaskentaan, vaan ovat keskittyneet lähinnä lääketieteelliseen ja hoitotieteelliseen toiminnan suunnitteluun ja seurantaan. Lääkärit tekevät kuitenkin satoja kustannuksiin yhteydessä olevia päätöksiä päivittäin potilaita hoitaessaan ilman asianmukaisia mahdollisuuksia seurata näiden päätöstensä vaikutuksia budjettiin. Julkinen sektori on nyt kaikkialla länsimaissä supistumassa ja resurssit niukkenemmassa myös terveydenhuollossa. Siksi on tärkeää nostaa mahdollisimman tarkka ja monipuolinen kustannusanalyysi keskeiseksi terveydenhuollon johtamisen elementiksi.

Päivi Sillanaukee

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030