Vähentääkö liikunta myös rintasyöpävaaraa?

Säännöllinen liikunta edistää tunnetusti terveyttä monin tavoin. Liikunnan on arveltu vähentävän myös vaaraa sairastua rintasyöpään, mutta tutkimustulokset ovat olleet osin ristiriitaisia. Urheilun luvatusta maasta Norjasta tulee nyt kuitenkin arvovaltaisella foorumilla raportti, jonka mukaan joko työssä tai vapaa-aikana harrastettu liikunta vähentää rintasyöpävaaraa sitä enemmän, mitä enemmän liikuntaa harrastetaan.

Heikki Joensuu

Antibioottia sepelvaltimotautiin

Pekka Saikku ja kumppanit julkaisivat jo lähes kymmenen vuotta sitten ensimmäisen työn, jossa väitettiin Chlamydia pneumoniae -bakteerin olevan yhteydessä sepelvaltimotautiin. Vasta nyt alkaa ilmestyä tutkimuksia, joissa tautia yritetään hoitaa antibiootilla. Lancetissa pikavauhtia julkaistu tutkimus totesi roksitromysiinillä olevan tehoa angina pectoris -potilaisiin.

Heikki Arvilommi

Geenihuijauksella antibioottiresistenssin kimppuun

Bakteerien antibioottiresistenssi voi perustua lääkkeitä hajoittavien entsyymien tuotantoon, kalvojen läpäisemättömyyteen tai lääkkeen tarvitsemien kohderakenteiden muutoksiin. Näiden ilmiöiden geneettisen taustan tuntemus on lisääntynyt valtavasti viime vuosina ja on tullut mahdolliseksi kehittää suoraan geeneihin iskeviä mikrobilääkkeitä.

Matti Viljanen

Jervell-Lange-Nielsenin taudin geenivirhe löytynyt

Sisätautiopin knoppeihin kuuluvan Jervell-Lange-Nielsenin taudin perimmäinen syy on selvinnyt. Taudin luonteeseen kuuluu pidentynyt QT-aika ja siihen liittyvä bradykardia tai takyarytmiat sekä kuulon heikkeneminen tai kuurous. Salt Lake Cityssa toimiva tutkimuslaitos on jo aiemmin raportoinut, että Romano-Wardin oireyhtymää sairastavilla on vikaa kromosomeissa 11, 7, 3 ja 4. Kliinisestihan Romano-Wardin oireyhtymä muistuttaa Jervell-Lange-Nielsenin tautia, mutta sydänoireet ovat lievempiä eikä siihen liity kuulon heikkenemistä.

Robert Paul

Vastasiko talven 1996-97 influenssaepidemia odotuksia?

Viime talven influenssaepidemia oli Euroopassa keskimääräistä rajumpi mm. Englannissa ja Ranskassa. Kolumbiassa epidemia oli erittäin ankara. Yhdysvalloissa influenssasta ja keuhkokuumeesta johtuva kuolleisuus ylitti keskiarvot poikkeuksellisen pitkään. Pitkään kesti epidemiakautta muuallakin, mutta esimerkiksi Suomessa epidemia jäi vaisuksi. Talvi oli oiva esimerkki siitä, miten vaikeaa on ennalta arvioida alati muuttuvien influenssavirusten aiheuttamien epidemioiden kokoa. Usein luotettava maakohtainen ennuste ei ole mahdollinen. Talvi oli ongelmallinen myös muussa suhteessa, esimerkiksi amantadiiniprofylaksin osalta.

Reijo Pyhälä, Minna Haanpää, Marjaana Kleemola, Leena Kinnunen, Niina Ikonen, Timo Rostila

Rokotukset ja spesifinen lääkehoito influenssaepidemioiden hallinnassa

Viralliset suositukset influenssan ehkäisystä ja hoidosta Suomessa rajoittuvat ns. lääketieteellisten riskiryhmien rokottamiseen valtion kustantaman yleisen rokotusohjelman osana. Syksyllä 1996 tähän tarkoitukseen käytettiin noin 300 000 rokoteannosta. Samaan aikaan yksityissektorilla myytiin noin 500 000 rokoteannosta. Kiinnostus influenssarokotuksiin työterveyshuollon osana näytti kasvaneen. Influenssan ehkäisyyn voidaan periaatteessa käyttää myös viruksen lisääntymistä estävää lääkeainetta, amantadiinia. Sitä ei kuitenkaan tule pitää rokotuksen vaihtoehtona mm. siksi, että se tehoaa vain influenssa A -viruksiin. Amantadiinin käytön tekee hankalaksi myös se, että hyvän ehkäisytehon saavuttamiseksi sitä pitäisi syödä päivittäin koko epidemiakauden ajan. Amantadiinilla on osoitettu olevan myös kohtuullinen hoitovaikutus, jos sen käyttö aloitetaan pian oireiden alettua. Seuraavassa pohditaan yhtäältä influenssarokotteen käytön aiheita myös muissa kuin riskiryhmissä ja toisaalta influenssan lääkehoidon mahdollisuuksia ja ongelmia.

Tapani Hovi, Pekka Honkanen, Pentti Huovinen, Tapani Kuronen, Olli Meurman, Reijo Pyhälä

Kansanterveyslaitoksen suositus influenssarokotteen käytöstä syksyllä 1997

Jokasyksyiset influenssarokotukset ovat pian taas edessä. Kansanterveyslaitos on lähettänyt lääketieteellisten riskiryhmien rokotuksista seuraavassa julkaistavan suosituksen terveyskeskuksiin. Maksuttomiin rokotuksiin käytettävien rokotteiden määrää on lisätty 10 %:lla viimevuotisesta. Maailman terveysjärjestö WHO on vaihtanut rokotteisiin suositellun A/H1N1-viruskannan uudempaan antigeeniseen muunnokseen.

Tapani Hovi, Tapani Kuronen, Kansanterveyslaitoksen Rokotussuositustyöryhmä

Psykiatristen sairaansijojen väheneminen ja skitsofreniapotilaiden selviytyminen I Kotiutettujen skitsofreniapotilaiden hoito

Psykiatristen sairaansijojen käyttö väheni Suomessa kahdella kolmasosalla noin 15 vuodessa. Poikkeuksellisen jyrkän muutosprosessin vaikutuksia potilaiden tilanteeseen tarkasteltiin SKS-projektissa, jossa seurattiin mielisairaaloista vuosina 1982, 1986 ja 1990 kotiutettuja skitsofreniapotilaita kolmen vuoden ajan. Potilaat olivat 1990-luvun alussa kotiutettaessa vanhempia, vaikeammin häiriintyneitä ja pitempään sairastaneita kuin 1980-luvun alussa. Sairaalapäivien vähetessä sairaalahoitojaksot lisääntyivät jonkin verran tutkimusaikana. Yllättävän paljon lisääntyivät pitkään sairastaneiden sairaalaanpaluut. Tämä potilasryhmä näytti jääneen vaille tarvitsemiaan avohoidon asumis- ja päivähoitopalveluja. Yleisesti näytti puutetta olevan sairaalahoitoa korvaavista asumis- ja päivähoitopaikoista sekä sosiaalisesta kuntoutuksesta.

Raimo K. R. Salokangas, Soile Saarinen, Teija Honkonen

Sydänsairaudesta johtuva leikkausriski

Väestön ikääntyessä leikkausta vaativien sairauksien määrä lisääntyy. Ikääntyminen lisää myös sairastuvuutta sydäntauteihin huolimatta tehokkaasta ehkäisevästä hoidosta. Joudumme yhä useammin arvioimaan sydänsairauden aiheuttamia ongelmia leikkausta suunniteltaessa. Leikkausriskiin vaikuttavat pääasiallisesti toimenpiteen kohteena oleva sairaus ja mahdolliset muut sairaudet. On selvää, että vaikeasta sydänsairaudesta kärsivälle potilaalle leikkaus tehdään vain, jos se merkittävästi pidentää potilaan elinikää tai ratkaisevasti parantaa potilaan elämänlaatua. Ongelmatapauksissa tarvitaan erikoisalojen yhteistyötä unohtamatta potilaan omaa mielipidettä.

Juhani Koistinen

Mesoteliooman ilmaantuvuus Suomessa 1960-95 - kasvu hidastunut

Asbestialtistusta 30-40 vuoden viipeellä seuraavan mesoteliooman ilmaantuvuus teollisuusmaissa on viime vuosikymmeninä kasvanut nopeasti. Suomessa mesotelioomien vuosittainen määrä lisääntyi miehillä vajaasta kymmenestä tapauksesta 1975 noin 35 tapaukseen 1995. Taudin odotetaan saavuttavan huippunsa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, jolloin todetaan miehillä vuosittain noin 40-50 mesotelioomaa. Naisilla mesotelioomien määrä lisääntyi 1970-luvulta noin 20 tapaukseen 1990, mutta on sen jälkeen vähentynyt. Kaikista mesotelioomista on työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitettujen osuus kasvanut. Miesten pleuramesotelioomista työperäiseksi ilmoitettiin 1993-95 noin 90 %.

Antti Karjalainen, Eero Pukkala, Annukka Hirvonen, Lauri Tammilehto, Karin Mattson, Harri Vainio