Oikaisu

Numerossa 15/97 julkaistun artikkelin "Työikäisten diabeetikoiden hoitotasapaino Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä 1994" taulukossa 2 (s. 1820) oli virheellisiä lukuja. Seuraavassa korjattu taulukko.

Tyky-tietämys ei ole saavuttanut pientyöpaikkoja

Työkyvyn ylläpitämiseen suhtaudutaan työpaikoilla periaatteessa myönteisesti, mutta sen sisällöstä ei pienyrityksissä ole vielä kovin laajasti tietoa. Työterveyslaitoksessa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että liikuntamahdollisuuksien lisäämistä ja keskusteluja työyhteisössä pidettiin yrityksissä tärkeimpinä tyky-toiminnan kehittämismuotoina. Työterveyshuolto saa haasteellisen tehtävän suunnitella ja toteuttaa maamme vanhenevan työikäisten joukon työkyvyn ylläpitämistä ja kehittämistä. Kyse on miljardeista markoista, jotka vuosittain meneteteään työkyvyn ennenaikaisen heikkenemisen seurauksena.

Olli Huuskonen, Monica Bergström, Kari Koskinen, Kari Reijula, Matti S. Huuskonen

Uskomuslääkintä - sairaanhoidon uusi suunta? Esimerkkitapaus: Terapeuttinen kosketus

Terveydenhoidossa virallinen lääkintä tukeutuu lääketieteeseen ja sen antamaan näyttöön hoitojen tehosta ja turvallisuudesta. Uskomuslääkintä, jonka piiriin kuuluu laaja joukko erilaisia oppeja vanhojen kansanomaisten hoitojen muunnelmista uusiin New Age -terapioihin, toimii muilla perusteilla. Raja virallisen lääkinnän ja uskomuslääkinnän välillä ei aina ole selvä. Esimerkkinä epäselvyydestä on meilläkin julkisuuteen tullut Terapeuttinen kosketus, joka on Yhdysvalloista kotoisin oleva, monia uskomuslääkinnän piirteitä sisältävä ilmiö. Sen kuitenkin väitetään perustuvan tieteeseen, ennen kaikkea hoitotieteeseen.

Veijo Saano, Raimo Puustinen

Tietosuojavaltuutetun toimisto - lääkärin ystävä vai vihollinen? Henkilörekisterilain merkitys terveydenhuollossa

Tietosuojavaltuutetun toimisto on oikeusministeriön yhteydessä toimiva viranomainen, jonka tehtävänä on valvoa kansalaisten yksityisyyden suojan ja oikeusturvan toteutumista henkilörekisterilaissa asetettujen tavoitteiden ja vaatimusten mukaisesti. Tietosuojavaltuutettu valvoo myös erityislainsäädäntöön sisältyvien henkilötietojen keräämistä, tallettamista, luovuttamista ym. koskevien säännösten noudattamista. Varsinaista päätösvaltaa henkilörekisterilain soveltamista koskevissa asioissa käyttää tietosuojalautakunta. Tietosuojavaltuutetulle vireillesaatetuista asioista terveydenhuollon rekisterinpitoa koskevien asioiden osuus on ollut suurin. Asioita ei ole ollut lukumääräisesti paljon eikä tietosuojan toteutumisen taso poikenne muista sektoreista. Tietosuojan merkitys terveydenhuollossa on kuitenkin monessa suhteessa tärkeä, koska käsiteltävät tiedot ovat salassapidettäväksi säädettyjä ja arkaluonteisia ja eri potilasrekistereihin on talletettu tietoja käytännössä kaikista suomalaisista.

Maija Kleemola

Lapset juovat - rajoituksia on mutta valvonta puuttuu

Alkoholisäädösten vapautuessa voi valvonnan puuttuminen johtaa täysin päinvastaiseen tulokseen kuin oli tarkoitus. Yhä nuoremmat ovat alkaneet harrastaa aikamme aikuistumisen riittiä, juomista. Lapsijuopot ovat 90-luvun ilmiö. Ensisijainen vastuu lapsista ja nuorista ja yhteisesti sovittujen sääntöjen valvomisesta on vanhemmilla.

Maira Palosuo

Lääketiede tieteenä

Mies tuli pellolle reppu selässä ja kuoli. Mitä repussa oli? Jos tällaiseen kysymykseen odotetaan vastausta, on vastaaja puolestaan oikeutettu olettamaan, että repun sisällön, pellolle tulemisen ja kuoleman välillä on luontevasti selittyvä yhteys. Tällaista vastausta on kuitenkin suhteellisen vaikea keksiä. Kun meille kerrotaan, että repussa oli laskuvarjo, voimme havahtua huomaamaan, että olimme tiedottomasti ottaneet huomioon vain sellaisia mahdollisuuksien pelitiloja, joissa pellolle tullaan maata pitkin. Eräiden vaihtoehtojen poissulkeminen esti annetun ratkaisun löytämistä.

Pentti Alanen

Psykoanalyyttinen psykoterapia nykypäivän lääketieteessä

Psykiatrisessa tutkimuksessa ja hoidossa on viime vuosina painottunut biologinen suuntaus sitä edeltäneen psykodynaamisen korostuksen sijasta. Missä määrin tämä on yhteydessä psykiatrian viitekehyksen kaksijakoisuuteen ja sekä yleisön että psykiatrien omiin epärealistisiin odotuksiin? Ollaanko psyykkisen kokemusmaailman empiirinen ensisijaisuus kieltämässä? Ollaanko selvillä eroista mielen sisältöjä kuvaavan ymmärtävän tiedon ja todellisuuden aineellisina tavoitettavia aspekteja koskevan selittävän tiedon välillä? Ymmärretäänkö perustavanlaatuiset eroavuudet analyyttisen psykoterapian ja somaattisen hoidon päämäärissä ja tuloksellisuuden kriteereissä? Mikä merkitys psykiatrialle ja koko lääketieteelle olisi psykoanalyyttisen psykoterapian menettämisestä ainoana spesifisenä siltana potilaan kokemusmaailman ymmärtämiseen ja hoitamiseen? Mitä seurauksia kokemusmaailman sivuuttamisesta olisi lääketieteen ihmiskuvan tieteelliselle uskottavuudelle ja lääkärin ammatin tarkoituksenmukaiselle harjoittamiselle?

Veikko Tähkä

Aivotutkimus vaikuttaa lääketieteeseen 2000-luvulla geeniteknologiaakin voimakkaammin

Elämme geeniteknologian lumoissa. Tämä uusi maailma muuttaa lääketieteen konseptia perusteellisesti, ei vain tulevaisuudessa, vaan tässä ja nyt. Esimerkiksi kroonisten neurologisten sairauksien tutkimuksessa on edetty geenien tasolle. Tunnetaan mm. Alzheimerin tautiin liittyviä geenimutaatioita. Tämä tutkimuslinja on - myös suomalaisten tulosten ansiosta - tuonut monista rappeuttavista sairauksista käyttöön täysin uusia konsepteja. Mitä ilmeisimmin tällä linjalla edelleen tuotetaan uusia sairauksien malleja, joiden avulla taudinkulkua hidastavia terapioita ja geeniterapiaa voidaan testata.

Paavo Riekkinen, Aarne Ylinen

Geeniteknologia tulevaisuuden lääketieteessä

DNA (deoksiribonukleiinihappo) on molekyyli, jonka rakenteeseen tallentuu sukupolvelta toiselle siirtyvä geneettinen informaatio. DNA rakentuu neljästä emäksestä (adeniini, guaniini, tymiini, sytosiini), joiden emäsjärjestys sisältää tiedon kaikista olemassa olevista proteiineista (kuvio 1). DNA-nauhan sisältämät geenit luetaan lähetti-RNA:ksi, joka ohjaa ribosomeissa proteiinien rakentumista. Proteiinit välittävät geneettisen informaation yksilön toiminnalliseksi kokonaisuudeksi (1).

Seppo Ylä-Herttuala

Syöpätautien hoidon visiot

Syöpäpotilaiden ennustetta parantanevat tulevaisuudessa nykyisten hoitomuotojen tehostuminen, yhdistelmähoitojen yleistyminen ja lääketieteellisen teknologian eteneminen. Kehitteillä on vaikutusmekanismiltaan uudentyyppisiä syöpälääkkeitä ja uusia syövän hoitomuotoja, kuten antiangiogeeninen hoito, geeniterapia ja oligonukleotidihoito, monoklonaalisiin vasta-aineisiin perustuvat immunotoksiinihoito ja immunosädehoito sekä lisäksi uudenlaisia syöpärokotteita. On todennäköistä, että monia uusista syövän hoitotavoista tullaan käyttämään erilaisina yhdistelminä jo nykyisin käytössä olevien hoitojen kanssa, ei niinkään syövän ainoina hoitoina.

Heikki Joensuu