Psykosomaattiset oireet psykiatrisilla potilailla

Psykosomaattiset oireet osoittautuivat yleisiksi psykiatrisilla potilailla KYS:n psykiatrian klinikassa tehdyssä tutkimuksessa. Masennuspotilaista lähes puolella oli runsaasti psykosomaattisia oireita, neuroosi- ja persoonallisuushäiriöpotilaista runsaalla kolmanneksella ja skitsofreniaa sairastavista neljäsosalla. Runsas psykosomaattinen oireilu oli miehillä ja naisilla yhtä yleistä riippumatta psykiatrisesta diagnoosista. Tyytymättömyys elämään, vähäinen sosiaalinen tuki ja huono subjektiivinen terveydentila olivat yhteydessä runsaampaan psykosomaattiseen oireiluun. Runsaasti psykosomaattisesti oireilevat olivat myös muita masentuneempia psykiatrisesta diagnoosista riippumatta. Psyykkisesti oireilevien potilaiden psykosomaattinen reagointi ilmentää tavallista huonompaa psykososiaalista selviytymistä. Jos psykiatrisella potilaalla esiintyy runsaasti psykosomaattisia oireita, on syytä arvioida uudelleen potilaan kliininen tila ja hoitolinjat.

Mari Hautaniemi, Jukka Hintikka, Vuokko Virtanen, Pirjo Saarinen, Heimo Viinamäki

Auringon ultraviolettisäteilyn vaikutukset ihon autoimmuunisidekudostauteihin

Ihon autoimmuunisidekudostaudeista etenkin lupus erythematosus -ryhmässä esiintyy valoherkkyyttä. Ultraviolettisäteily voi sekä provosoida ihomuutoksia että aktivoida jo olemassa olevia vaurioita. Kirjoittajien työryhmä on äskettäin todennut, että miltei puolella lupus erythematosus -potilaista esiintyy LE-ihottuman lisäksi myös monimuotoista valoihottumaa. Tauteja ei ole aina helppo erottaa kliinisesti toisistaan. Valoprovokaatiolla saadaan ihottumamuutos keinotekoisesti aikaan valtaosassa kummastakin taudista, ja samalla voidaan selvittää iho-oireita aiheuttavan UV-säteilyn aallonpituusalue.

Taina Hasan, Annamari Ranki

Päihdeongelmien hoito kognitiivisen terapian avulla

Kognitiivisessa terapiassa ajatellaan, että henkilön ajatuksilla ja mielikuvilla on suuri vaikutus hänen tunteisiinsa ja käyttäytymiseensä. Päihdeongelman hoidossa on pitkälti kysymys käyttäyttymisen muutoksesta ja siksi kognitiivisen terapian menetelmiä voidaan soveltaa myös siihen. Terapian tavoitteena on muuttaa haitallista käyttäytymistä ohjaavia ajatusvääristymiä. Hoidon onnistumisen kannalta on tärkeää hoitointerventioiden oikea ajoitus, terapeutin kyky motivoida potilas haluamaan muutosta ja työskentelemään sen aikaansaamiseksi. Kognitiivisessa terapiassa käytetään paljon erilaisia tehtäviä, aktiiviseen vuorovaikutukseen perustuvaa motivoivan haastattelun tekniikkaa ja rationaalista ajattelua, jolla korvataan vanhat ajatusvääristymät.

Pekka Tuomola

Skitsofreniapotilaan, hänen omaistensa ja lääkärin kohtaaminen terveydenhuollossa

Skitsofreniaan sairastuminen on traaginen tapahtuma potilaalle ja hänen omaisilleen. Se johtaa perheessä massiiviseen ahdistukseen, joka siirtyy myös hoitaviin ihmisiin. Tässä artikkelissa esitetään skitsofrenian haavoittuvuusteoriaan perustuen keinoja ymmärtää skitsofreniapotilaan muuttunutta logiikkaa eli ajatushäiriöitä. Lisäksi kuvaillaan omaisten reaktioita ja kuinka niihin tulisi suhtautua. Lääkäri voi luoda myönteisen suhteen potilaaseen ja hänen omaisiinsa ja siten varmistaa, että potilasta voidaan tulevaisuudessa hoitaa onnistuneesti terveyskeskuksessa. Keskeistä lääkärin ja potilaan sekä hänen omaistensa kohtaamisessa kriisitilanteessa on tilanteen jäsentäminen niin, että kaikille selviää, mistä on kysymys.

Karl-Erik Wahlberg

Kolesteroli ja tervaskannot

Veren suuri kolesterolipitoisuus lisää sairastuvuutta sydän- ja verisuonitauteihin keski-ikäisillä, mutta suuren kolesterolipitoisuuden merkitys jo yli 70 vuoden ikään ehtineiden terveyden kannalta on epäselvempi. Asiaa on tutkittu Alankomaissa Leidenin yliopistossa.

Robert Paul

Tupakointi vähentääkin terveydenhuollon menoja

Julkisessa keskustelussa pidetään usein itsestäänselvyytenä, että tupakointi rasittaa monin tavoin muutenkin kireitä terveysbudjetteja lisäämällä erilaisten syöpien, sydän- ja verisuonitautien ja hengityselinten sairauksien määrää väestössä. Tällöin kuitenkin unohdetaan, että tupakointi lyhentää keskimääräistä elinikää useilla vuosilla, minkä seurauksena tupakoitsijan vanhuusvuosien määrä jää muita vähäisemmäksi. Ja vanhukset taas ovat terveydenhuollon resurssien suurkuluttajia. Siis mitenkähän oikein on, lisääkö vai peräti vähentääkö kansalaisten tupakointi terveydenhuollon kokonaismenoja? Tuorein, mahdollisimman arvovaltaisella foorumilla esitetty analyysi päätyy alkuun yllättävältä tuntuvaan tulokseen, että tupakointi itse asiassa vähentää menoja.

Heikki Joensuu

Solunsalpaajia kansalle

Kuten tunnettua, rintasyöpäleikkauksen jälkeen annettu tamoksifeeni- tai solunsalpaajahoito pienentää syövän uusiutumisen vaaraa huomattavasti. Perinteisesti antiestrogeeneja on annettu menopaussin ohittaneille naisille ja solunsalpaajia taas tätä nuoremmille naisille etenkin silloin, jos kainalosta on löytynyt metastaattisia imusolmukkeita. Suomalaisena käytäntönä on ollut lisäksi antaa liitännäishoitoa myös potilaille, joilla ei ole kainalolöydöksiä, jos syövässä on ollut huonoon ennusteeseen viittaavia kliinisiä tai biologisia tekijöitä. Nyt Pohjois-Amerikasta on julkaistu suuri tutkimus, jossa selvitettiin liitännäishoitona annetun solunsalpaajahoidon merkitystä sellaisilla potilailla, joilla solunsalpaajahoidon ei ole arveltu juuri tuovan lisähyötyä, nimittäin potilailla, joilla on kainaloimusolmukenegatiivinen (N0) mutta estrogeenireseptoripositiivinen rintasyöpä (ER+).

Heikki Joensuu

Vauvarokkovirusko MS-taudin taustalla?

Epidemiologiset tutkimukset osoittavat kiistattomasti, että multippeliskleroosin syntyyn vaikuttavat sekä ympäristö- että perintötekijät. Kroonisia infektioita aiheuttavat virukset ovat jo pitkään olleet eniten epäiltyjen ympäristötekijöiden listan kärkipäässä. Herpesvirukset sopivat erittäin hyvin MS-taudin aiheuttajiksi, koska ne usein hakeutuvat hermostoon jo lapsuudessa ja pysyvät siellä pitkään.

Matti Viljanen

Geeniterapiaa aivokasvaimiin

Ensimmäisiä tietoja syövän geeniterapian tuloksista alkaa tihkua. Syövän geeniterapiassa on useita lähestymistapoja, joista yksi kaikkein suosituimmista on herpes simplex -viruksen tymidiinikinaasigeenin (HSV-TK) ja gansikloviirin käyttöön perustuva menetelmä. Tässä menetelmässä kasvaimeen ruiskutetaan tihein neulanpistoin soluja, jotka tuottavat geeniteknologisesti muokattuja retroviruksia. Teorian mukaan muokatut retrovirukset sitten infektoivat tiuhaan jakautuvat solut ja kuljettavat siten juuri syöpäsolujen tai niiden lisääntymistä edesauttavien normaalisolujen perimään ylimääräisen entsyymiä tuottavan geenin, HSV-TK-geenin. Kun potilaalle sitten annetaan gansikloviiria infuusiona suoneen, muuttuu gansikloviiri toksisiksi metaboliiteiksi vain niissä soluissa, joissa on HSV-TK-geeni, eli siis retrovirusinfektion kohteeksi joutuneissa syöpäsoluissa. Tästä taas seuraisi ruiskutusten kohteeksi joutuneen syöpäpesäkkeen häviäminen.

Heikki Joensuu

Elämäntapatekijät ja työikäisten aivoinfarkti

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää alle 60-vuotiaiden aivoinfarktin kronobiologiaa, elämäntapojen merkitystä aivoinfarktin riskiin sekä kartoittaa nuorten aivoinfarktin etiologioita. Potilasaineisto koostui vuosina 1983-90 Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan akuutin ensimmäisen aivoinfarktin vuoksi osastohoitoon otetuista alle 60-vuotiaista miehistä ja naisista.

Helena Haapaniemi