Lisätodisteita vasta-ainehoidon tehosta Crohnin taudissa

Kerroin alkuvuodesta englantilaisesta tutkimuksesta, jossa tuumorinekroositekijä alfaan (TNF-alfa) kohdistuneita vasta-aineita antamalla saatiin melko pitkäkestoinen helpotus Crohnin tautia sairastavien potilaiden ileiittiin. Nyt samaista vasta-ainetta on kokeiltu laajemmassa potilasaineistossa, joka kerättiin sekä Pohjois-Amerikasta että monista Euroopan maista. Mukaan saatiin kaikkiaan 108 potilasta, joilla oli keskivaikea tai vaikea tauti, jossa muuhun hoitoon ei saatu vastetta.

Matti Viljanen

Venäjän kansanterveyden romahdus

Entisen Neuvostoliiton aikana Pariisin ja Moskovan välille syntyi tiivis yhteistyö epidemiologien kesken, joka on antanut arvokasta tietoa Venäjän kansan terveydestä ja sairauksista. Sikäläinen kuolemansyytilasto on ilmeisen luotettava, ja yhteistyöryhmä on sen pohjalta analysoinut, millaisia elinennustemuutoksia Venäjällä on tapahtunut vuosina 1984-94.

Robert Paul

Piilokiveksisyyden hoidon pitkäaikaistulokset

Laskeutumattomat kivekset ovat yksi tavallisimmista leikkaushoidon aiheista pikkupojilla. Tärkeimpinä piilokiveksisyyden myöhäisongelmina on pidetty lapsettomuutta sekä kivessyöpää.

Seppo Taskinen

Lasten toistuvan päänsäryn ja migreenin lääkehoito

Päänsärky on yleisin lasten toistuvan kivun aiheuttaja. Migreeni on yleisin akuutin toistuvan päänsäryn syy. Migreenistä kärsii 3-10 % lapsista ja nuorista. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkkeiden tehoa lasten migreenikohtausten hoidossa.

Mirja L. Hämäläinen

Inhibiini- ja aktiviinialayksikkögeenien ilmentymisen säätely ihmisen munasarjan granuloosasoluissa

Inhibiinit ovat munasarjan granuloosasolujen tuottamia glykoproteinihormoneja. Inhibiinit eristettiin munarakkulanesteestä 1980-luvulla niiden follikkelia stimuloivan hormonin (FSH) eritystä inhiboivan vaikutuksen perusteella. Rakenteellisesti inhibiinien tiedetään koostuvan alfa- ja beeta-alayksiköistä (alfa-beetaA, inhibiini A sekä alfa-beetaB, inhibiini B). Inhibiinien eristyksen yhteydessä löydettiin yllättäen myös beeta-alayksikköjen dimeerejä, aktiviineja, jotka puolestaan lisäsivät FSH:n eritystä (beetaA-beetaA, beetaA-beetaB ja beetaB-beetaB ts. aktiviinit A, AB ja B).

Marja Erämaa

Tahdosta riippumattoman hermoston toimintaan vaikuttavien aineiden sijainnin vertailu

Väitöskirjatyöni tarkoituksena on ollut verrata tahdosta riippumattoman hermoston toimintaan vaikuttavien aineiden sijaintia toisiinsa hermosolmukkeissa; paikoissa, joissa viesti siirtyy hermosolulta toiselle ja joissa tämän viestin sisältöön voidaan vaikuttaa. Koska monetkaan tahdosta riippumattoman hermoston toimintaan vaikuttavien aineiden vaikutukset eivät ole vielä selvillä, mutta näiden aineiden pitoisuuksiin elimistössä vaikutetaan jo erilaisten lääkkeiden avulla (mm. monet masennuslääkkeet, osa migreeni- ia epilepsialääkkeistä), on näiden aineiden keskinäinen sijainti syytä selvittää pohjana niiden yhteisvaikutusten ymmärtämiselle esimerkiksi lääkkeiden sivuvaikutuksina. Tutkimuksessa on myös mukana hermoston toimintaan vaikuttavia aineita, joita on jo aiemmin osoitettu olevan keskushermostossa, mutta joiden sijainti lantion ja vatsan alueen hermosolmukkeissa on ensimmäistä kertaa osoitettu tässä tutkimuksessa.

Tuula Karhula

Asbestiseulatutkimuksessa löydettyjen ammattitautien seuranta perusterveydenhuollossa

Vuosikymmenen alussa järjestetyn asbestisairauksien seulontatutkimuksen jälkeiset asbestille altistuneiden seurantatarkastukset eivät ole toteutuneet suunnitelmien mukaan. Tampereen aluetyöterveyslaitoksen seulonnassa käyneistä tehdyssä selvityksessä kävi ilmi, että vain noin puolet seurantaan ohjatuista kävi omatoimisesti tarkastuksessa. Seuranta jäi suurelta osin perusterveydenhuollon tehtäväksi, kun alun perin suunniteltu lievien pleuramuutosten seurannan järjestely Työterveyslaitoksen toimintana kaatui rahoitussyistä. Perusterveydenhuollon lääkäreillä ei ilmeisesti kuitenkaan ole ollut selvää käsitystä seurantatarkastusten sisällöstä. Seurannasta olisikin järjestettävä terveyskeskuslääkäreille ohjeita ja konsultaatiomahdollisuuksia.

Riitta Sauni, Kimmo Vattulainen, Panu Oksa, Jukka Uitti

Yleislääkärin työn laatu potilaan näkökulmasta

Potilaiden hoidossa pyritään aikaisempaa enemmän ottamaan huomioon heidän vaatimuksiaan, tarpeitaan ja toiveitaan. Ongelmana on kuitenkin ollut tarvittavien mittareiden puute niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Sairaaloiden vuodeosastojen käytössä on ollut vuodesta 1995 lähtien standardoitu ja validoitu potilaspalautemittari. Yleislääkärin työn laadun arviointiin tarkoitettua potilaspalautemittaria on kehitetty kansainvälisessä yhteistyöprojektissa vuodesta 1995 lähtien. Mittaria on kokeiltu Suomessa neljässä terveyskeskuksessa. Lomakkeen osiot koskevat lääketieteellistä hoitoa, vuorovaikutusta, tiedottamista ja tukemista, hoidon saatavuutta ja saavutettavuutta sekä hoito-organisaatiota. Sen suomalainen versio saataneen käyttöön vuoden 1998 alkuun mennessä.

Arja Helin, Marjukka Mäkelä

Psyykkisistä syistä johtuvan työkyvyttömyyden tausta-analyysi sairausvakuutuksen B-lausunnoista

KYS:n yleissairaalapsykiatrian yksikön aineistosta selvitettiin, miten miesten ja naisten psyykkistä työkyvyttömyyttä kuvataan sairausvakuutuksen B-lausunnoissa ja mitkä tekijät vaikuttavat eläkemuodon valintaan. Vuosilta 1985-86 ja 1994-95 kerätyn aineiston 249 potilaalla yleisimmät psykiatriset diagnoosit olivat vakava masennustila tai muu masennusdiagnoosi ja persoonallisuushäiriö. Yleisimmin mainitut oireet olivat sukupuolesta riippumatta masentuneisuus ja ahdistuneisuus. Lähes puolella mainittiin myös jokin somaattinen diagnoosi. Taustamuuttujista korostuivat miehillä yksin tai lapsuuden perheen kanssa asuminen, alkoholin liikakäyttö, työpaikan yllättävä menettäminen sekä ihmissuhde- ja taloudelliset ongelmat. Naisilla puolestaan matalan sosiaaliryhmän ammattiasema, parisuhdevaikeudet ja perheenjäsenen, erityisesti oman lapsen, sairastuminen tai kuolema olivat yhteydessä psyykkiseen työkyvyttömyyteen. Suositeltavan eläkemuodon valintaa selitti itsenäisesti ainoastaan potilaan ikä.

Kirsi Honkalampi

Keskussairaaloiden silmäklinikat tyhjentyvät Huono palkkaus ja suuri työtaakka ajavat silmälääkärit sairaaloista

Keskussairaaloiden silmäklinikoilla on vaikeuksia täyttää avoimia virkojaan. Virkoja on koko maassa avoinna nelisenkymmentä, mutta sairaalatyöstä maksettavat palkat eivät houkuttele hakijoita. Viroissa olevien lääkärien työtaakka on joissakin sairaaloissa käynyt aivan kohtuuttomaksi, koska he joutuvat hoitamaan kahden, jopa kolmen lääkärin työt.

Suvi Sariola