3902 osumaa

Yksi meistä, yksi teistä

Olen töissä Ruotsissa, ja olen siis yksi yli puolesta miljoonasta suomalaisesta maahanmuuttajasta. Suomalaisia on vuosien saatossa muuttanut Ruotsiin enemmän kuin miljoona, jos laskee mukaan 1600-lopun muutot suomalaismetsiin Värmlantiin ja muuttoaallot, jotka seurasivat toisiaan pitkin aikavälein 1800-luvun lopulla, 1930-luvulla ja 1960-luvulta alkaen. Suomalainen maahanmuuttaja ei ole aivan samankaltainen kuin muut maahanmuuttajat - näin ajattelevat monet ruotsalaiset. Palkkaneuvotteluissa esimieheni sanoi minulle, etten ole maahanmuuttaja, vaan "du är ju en av oss". Hän tarkoitti koloniaalista yhteistä historiaamme. Suomalainen Ruotsissa on tavallaan kuin intialainen tai eteläafrikkalainen valkoinen Englannissa. Samaan seikkaan on kiinnittänyt huomiota bosnialaissyntyinen jatko-opiskelijani, jonka mielestä suomalaisiin suhtaudutaan maahanmuuttajina eri tavoin kuin muihin, "oikeisiin maahanmuuttajiin", kuten hän sanoi. "Oikeita" ja "meitä" on Ruotsissa joka tapauksessa yhteensä yli viidennes väestöstä.

Marja-Liisa Honkasalo

Petosta vai toimittajan lisäainefobiaa?

Nilsson on ruotsalaisen päivälehden toimittaja, joka kauhistelee nykyaikaisen elintarviketeollisuuden tuotteiden sisältöä, erityisesti lisäaineiden runsaslukuisuutta. Johtava ajatus on se, että muokatut elintarvikkeet ovat väärennöksiä, jotka sisältävät halpoja jäljitelmiä korkealaatuisista luontaisista raaka-aineista. Tuloksena on petos, joka heikentää ruoan laatua, voi olla terveydelle vaarallista ja pilata kuluttajien makutottumukset. Esimerkkinä on usein jäätelö, vanilliiniaromin käyttö luontaisen vaniljan sijasta vaniljajäätelöissä, muiden aromi- ja väriaineiden käyttö ja valmisteiden nimien harhaanjohtavuus. Vihreä pistaasijäätelö ei sisällä pähkinää, vaan pistaasinmakuista aromia, ja vihreä väri on peräisin pinaatista. Petos ei liene vaarallinen, sillä makua ei erota aidosta ja pinaattiahan pidetään suorastaan terveellisenä. Tarkasti ottaen tuotetta pitäisi kuitenkin kutsua pistaasinmakuiseksi pinaattijäätelöksi.

Antti Aro

Henkinen johtajuus

Metropoliitta Ambrosiuksen, markkinoinnin professori Henrikki Tikkasen ja Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväisen kirjaa Henkinen johtajuus on vaikeaa sijoittaa mihinkään perinteiseen kirjalliseen kategoriaan. Se ei kirjoittajien mukaan ole tieteellinen tutkimus tai teologinen tutkielma, ei myöskään perinteinen johtajuusoppikirja eikä edes henkisen johtajuuden keittokirja, vaikka siinä puhutaan oireista ja lääkkeistä. Kirjan aihe, henkinen johtajuus, on abstrakti, monitahoinen ja monimerkityksinen, eivätkä kirjoittajat pyri sitä perinteisellä tavalla määrittelemään. Kirjoittajien lähestymistapa edellyttää lukijalta konventionaalisuuden kahleista vapautumista ja virittäytymistä niin sanottujen perimmäisten kysymysten äärelle.

Juha V. Virtanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030