Kulttuurikirje päätoimittajalta

Lääkärilehdessä on aina tilaa kulttuurille. Näin täytyy olla, koska kulttuurilla eri muodoissaan on suuri merkitys lääkäreille.

Päivitetty painos kardiologiasta

Kardiologian ala on nopeasti kehittyvää ja teknistyvää, joten uuden päivitetyn painoksen ilmestyminen on hyvin ajoitettu. Kuten kirjakin, on toimituskunta osin vanhaa ja osin uutta. Kirjan kirjoittajien lukumäärä on noussut noin 60 prosenttia ensimmäisestä painoksesta. Tämä osaltaan kuvastaa kirjan sisällöllistä laajenemista.

Heikki Mäkynen

Sydänsairaudet-kirja käsittelee käytännönläheisesti sydänsairauksien hoitoa

Duodecimin Käypä hoito -sarjassa on ilmestynyt Sydänsairaudet-kirja, joka esitteensä mukaisesti käsittelee käytännönläheisesti ja perusteellisesti yleisimpien sydänsairauksien hoitoa, tutkimuksia, riskitekijöitä ja ehkäisyä. Kirjasarjan lähtökohtana on se, että pitkäaikaissairauksien hoidossa korostuu potilaan vastuu omasta hoidostaan ja tarve saada siihen liittyvää tietoa. Näin potilas mielletään yhdeksi toimijaksi, ei passiiviseksi hoidon vastaanottajaksi. Kirjan tarkoituksena on myös edistää potilaan osaamista ja motivaatiota ja luoda yhteistä tietopohjaa ja tukea koko hoitotiimin, potilas mukaan lukien, yhteistyötä. Kirjoittajat ovat kokeneita kardiologeja ja muita alan ammattilaisia. Kirja on johdannon mukaan tarkoitettu terveydenhuollon opiskelijoille ja ammattilaisille. Hoitajille ja lääketieteen opiskelijoille kirja on oppikirja, kun taas lääkäreille painopiste on potilaan ohjauksen apuvälineenä toimiminen. Kirjassa korostuu moniammatillisuus ja potilaan hoitoon sitoutumisen edistäminen. Kirja sopii myös potilaan omaisille. Miten kirjoittajat ovat sitten tavoitteessaan onnistuneet?

Hannu Vanhanen

Perspektiivin tärkeys

Kiireinen työhönsä sidottu ihminen tarvitsee henkisen ja ruumiillisen terveytensä vuoksi ajoittaista yksinäisyyttä ja työstä irrottautumista. Akut on ladattava. Nykyään monet eivät voi viettää edes lepopäivää ilman sähköpostia ja sen mukana tulevia töitä. On huono omatunto, ellei avaa meiliä sunnuntaina. Se on absurdia. Ei elämän tällaista pitänyt olla. Lääkärin ja tutkijan töissä tähän on kuitenkin tultu. Mutta sekä omaisten että oman itsen vuoksi on myös osattava hypätä ajoittain ulos pyörästä.

Outi Hovatta

Ruoka-allergian hoitoon tarvitaan selkeitä pelisääntöjä

Yliopistolliseen sairaalaan tuli äskettäin hoitoon lähes 3-vuotias lapsi, joka lastenlääkärin valvomasta ruoka-allergian hoidosta huolimatta oli lopulta syönyt pelkkää maidon erityisvastiketta ja oli vaikeassa aliravitsemustilassa, kirjoittaa Mika Mäkelä.

Riemukas lähtölaukaus saattaa speksin kiertueelle

Juuri näin speksin pitääkin mennä! Thoraxin uunituore speksi nauraa aikamme ilmiöille, mutta keskiaikaan sijoittuvan tarinan kautta. Karrikoituja henkilöhahmoja, sekoitus eri aikakausia, ronskit lavasteet, laulua, tanssia ja orkesterimusiikkia - kaikki sulassa sovussa.

Teija Riikola

Hyvän vihollisen vahdinvaihto I
Väistyykö hyvä vihollinen?

Äkillinen päihtymystila, päihteiden haitallinen käyttö, riippuvuusoireyhtymä ja vieroitusoireet on määritelty sairaudeksi. Rikosoikeutta ei yleensä katsota voitavan käyttää tapauksissa, joissa ihminen vahingoittaa vain omaa terveyttään. Silti tiettyjen päihteiden käyttö on Suomessa rikos. Tämä on kansallista politiikkaa, joka on kytketty YK:n sotaan huumausaineita vastaan.

Veronica Pimenoff

Raha on huono ratkaisija

Lääkärin työssä inhimilliset tarpeet ja talouden ehdot törmäävät toisiinsa päivittäin. Lääkäri joutuu usein etsimään keinoja sovittaa yhteen yhteiskunnan asettamat rajat ja yksilön elämän edellytykset. Tämän ankarampia päätöksiä ei ihminen joudu tekemään, kirjoittaa Suomen Lääkärilehden vastaava päätoimittaja Hannu Ollikainen.

Vuoden nuori taiteilija 2009 - Hannu Karjalainen

Vuoden 2009 nuori taiteilija Tampereen taidemuseossa on Hannu Karjalainen, joka on valmistunut alun perin valokuvataiteen koulutusohjelmasta taiteen maisteriksi. Hän on työskennellyt pääasiassa videon avulla viimeiset kuusi vuotta.

Ulla-Kaija Lammi

Saaga heikkouden voimasta ja ystävyydestä

Kirjailija, filologi ja Oxfordin yliopiston englanninkielen professori J.R.R. Tolkien (1892-1973) loi teoksissaan kokonaan uudenlaisen maailman kielineen ja muinaishistoriallisine taruineen. Jättiläismäinen työ jäi kesken, mutta Keski-Maan tarustoihin keskeisimmin liittyvä Taru Sormusten Herrasta (1954-1955) on säilynyt kaikenikäisten klassikkona. Iätön tarina hyvän ja pahan välisestä, epätoivoisestakin kamppailusta viehättää edelleen. Jännitys, kaipaus parempaan, romantiikka, toivo ja epätoivo lyövät kättä omaleimaisella tavalla. Monet fantasiakirjailijat ovat myöhemmin yrittäneet jäljitellä Tolkienin maailmaa siinä onnistumatta. Yliopistomies oli tehnyt valtavan akateemisen pohjatyön ja silti onnistunut peilaamaan kertomuksessaan myös yleisinhimillisyyden koko kirjon hyvässä ja pahassa.

Juha T. Laine