Vanhusten Suomi nousee

Julkisten ja näitä tukevien yksityisten hyvinvointipalvelujen kehityksen painopiste asettuu turvaamaan eläkkeelle siirtyvien suurten ikäluokkien vanhuuden päivät. Näin käy, sillä kansanvalta toimii ja suurten äänimäärien voima muokkaa yhteiskuntaa, kirjoittaa Suomen Lääkärilehden vastaava päätoimittaja Hannu Ollikainen

Mikä onkaan kuukausista julmin?

Kesä Rooman leveysasteella on Suomen juhannuksen tuntuinen jo vappuna, jolloin Roomassa vietettiin huhti-toukokuun vaihteessa vauhdikkaita, hedelmällisyydelle omistettuja kukkaisjuhlia nimeltä Floralia. Nimi tulee kukkien jumalattaresta nimeltä Flora (flos gen. floris, monikon nom. flores, kukka, pitkä vokaali ylleviivattu).

Saksalaiset ekspressionistit päästivät irti säännöistä

1900-luvun alussa vuosisatojen vaihteen henkinen tila Euroopassa loi taiteilijoille pakonomaisen tarpeen tilittää ahdistustaan, turhautuneisuuttaan ja vastenmielisyyttään oman aikansa maailmaa kohtaan. Saksassa taiteilijoiden keskuudessa muodostui ekspressionistien ryhmä, jonka ideologia levisi myös muualle Eurooppaan.

Ulla-Kaija Lammi

Painon vaalijat

Valtiovalta on ihan syystä huolestunut kansalaisten lisääntyneestä ylipainosta. Ylipainon seuraukset kuormittavat köyhän maamme vähävaraista terveydenhuoltoa.

Heidi Mäkinen

Mikä nimeksi sikainfluenssalle?

Nimeksi on tarjottu perinteikkäästi ”meksikolaista”, mutta pitääkö yksi kansa leimata ilkeän viruksen vuoksi, kysyy Ulla Järvi.

YLE- vai terveysvero?

Ylelle saatiin oma vero, mutta ei vieläkään terveydenhuollon rahoitukseen, kummastelee Timo Kaukonen.

Kriminaalipsykologia

Kokenut kriminaalipsykologi, dosentti Jaana Haapasalo on kirjoittanut ensimmäisen rikospsykologian alan suomenkielisen oppikirjan. Kirjassa esitellään rikollisen käyttäytymisen selitysmalleja, eri rikoslajeja, rikollisuuden ehkäisyä ja rikoksentekijöiden hoitoa. Teos perustuu voimakkaasti kirjoittajan käsitykseen rikollisuuden traumamallista: lapsuuden traumakokemukset ovat traumamallin mukaan usein yhteydessä myöhempään krooniseen rikollisuuteen. On hyvä, että kirjoittaja jo esipuheessaan paljastaa lukijoilleen viitekehyksen, jonka läpi hän tarkastelee kuvaamiaan ilmiöitä.

Markku Eronen

Kallis köyhyys

Köyhyys on päivittäinen vieras riviterveyskeskuslääkärin vastaanotolla. Joskus sitä ihmettelee, miten terveyskeskukseen valikoituvat niin tehokkaasti potilaiksi juuri he, joita köyhyys riipaisee eniten. Tämä valikoituminen on varmastikin totta - työttömillä ei ole ulottuvillaan työterveyshuollon palveluita - mutta vain osatotuus. Ilmiön toisena puolena on se yksinkertainen fakta, että Suomessa on paljon köyhiä. Liian moni potilas jättää lääkärin näkökulmasta edulliset lääkkeet ostamatta niiden kalleuden vuoksi. Kuinka niin voi olla, onhan meillä toimiva sosiaalijärjestelmä?

Janne Kurki

Tuhatvuotinen elämä nyt?

Brittiläinen biogerontologi Aubrey de Grey väittää, että ihminen voi elää tuhat vuotta ja että joku nykyinen kuusikymppinen luultavasti jo elääkin. Vanhuuteen kuoleminen on hänen mielestään kokonaan torjuttavissa. De Greyn SENS-ohjelma (Stategies for Engineered Negligible Senescence) on aiheuttanut kuhinaa sekä tutkijoiden että rahoittajien parissa. Jotkut vanhenemisbiologit pitävät häntä huijarina, jonka puheet vaarantavat vakavan tutkimusalan maineen. Monet pelkäävät, että hänen näyttävät lupauksensa houkuttelevat poliitikkoja suuntaamaan tutkimusrahoitusta pois vähäeleisemmästä perustutkimuksesta.

Marja Jylhä

Hallitus ei keskustele

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän poliittinen ura jättää merkittävän jäljen valtionhallintoon. Lääkelaitoksen osalta jälki on ruhje, joka koettelee virkamieskunnan luottamusta valtioon työnantajana, kirjoittaa Suomen Lääkärilehden vastaava päätoimittaja Hannu Ollikainen.