Pallolaajennus- ja ohitus­leikkauspotilaiden ennuste parantunut Suomessa

Sepelvaltimon pallolaajennusten vuosittainen määrä on nelinkertaistunut ja ohitusleikkausten määrä puolestaan pienentynyt kolmannekseen vuosina 1994–2013. Tuoreen rekisteritutkimuksen mukaan kummallakin menetelmällä hoidettujen potilaiden ennuste on parantunut merkittävästi 2000-luvulla.

Juhani Airaksinen

Kortisonia olkapäähän ja plasmaruiskeita jännevammaan

Olkapään kiputilan tarkka diagnoosi ja sen mukainen hoito ovat monen yleislääkärin arkipäivän murheita. Joskus kiukutteleva olkapää alkaa jäykistyä itsekseen jäätyneeksi olkapääksi. Ilmiön tarkkaa etiologiaa ei vieläkään tunneta, mutta kiputila ja jäykkyys ovat onneksi hyvänlaatuisia ja paranevat odottelulla sekä fysioterapialla noin vuodessa ennalleen. Entä nopeuttavatko nivelensisäiset kortisoniruiskeet jäätyneen olkapään toipumista? Systemoitu kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi kertovat vastauksen.

Hannu Paajanen

Myelooma ja allogeenisen kantasolusiirron ajoitus

Allogeenista kantasolusiirtoa pidetään myelooman ainoana parantavana hoitona, mutta se tavoittaa vain osan potilaista eikä aina suinkaan tee sitä, minkä lupaa. Tuskin missään muussa sairaudessa kantasolusiirtojen mahdollisuus ja myös toteutus on niin kirjavaa kuin myeloomassa. Omien kantasolujen tuella hoito voidaan toteuttaa jopa kolmekin kertaa, kun taas vieraat kantasolut ovat lainassa vain kerran. Allogeenisen siirron mutkikkuutta lisää oikean ajankohdan ja esihoidon valinta.

Marko Vesanen

Hallopedit Lääkäriliitossa

Lääkäriliitto ja Suomen Medisiinariliitto järjestivät jo seitsemännen kerran yhteistyössä tiedekuntahallinnon opiskelijaedustajien eli hallopedien tapaamisen. Vuosittain järjestettävä tapahtuma kokosi jälleen yhteen hallopedien lisäksi tiedekuntien opetuksesta vastaavaa henkilökuntaa keskustelemaan ajankohtaisista lääketieteen opetukseen liittyvistä aiheista. Tapaaminen pidettiin Lääkäriliitossa perjantaina ja lauantaina 4.-5.11.2016.

Sami Heistaro

Arkkiatrin ensimmäinen e-resepti

Askarruttaako e-resepti tai Kelaimen käyttöönotto? Mitä tarvitsee tehdä, että eläkeläinen pääsee kirjoittamaan e-reseptejä? Kiinnostaako, miten sujui arkkiatrin historiallinen ensimmäinen e-resepti?

Maailman lääkäriliitto otti kantaa tietokantoihin ja biopankkeihin

Varovainen linja voitti hyväksytyssä asiakirjassa. Suomessa ollaan ajattelussa jo pidemmällä ja pohditaan mm. terveystiedon toissijaista käyttöä.

Mervi Kattelus

Iltatöitä terveyskeskukseen?

Kahdeksan kiperää kysymystä ja liiton asiantuntijoiden vastaukset.

Jaana Ahlblad

Unettoman naisen kohtaukselliset oireet – osa 1

Nainen oli huolissaan kuukausia vaivanneista ruokailuun liittyvistä oireista. Miten sinä hoitaisit?

Jarkko Suomela

Kolonoskopian tarve ei ole muuttunut

Hannu Paajanen referoi (1) Lääkärilehden 42/2016 Lääketieteen maailmasta -palstalla rekisteritutkimusta divertikuliitin ja paksusuolisyövän yhteydestä (2). Tutkijat väittivät, että sairastettu divertikuliitti lisää riskiä sairastua paksusuolisyöpään, ja siten suosittelivat kolonoskopiaseurantaa sairastetun divertikuliitin jälkeen. Referaatissa viitattiin allekirjoittaneiden tutkimukseen (3) seuraavasti: "Suomessakin on tutkittu divertikuliitin diagnostiikkaa ja jopa suositeltu, että tietokonetomografialla voisi korvata kokonaan potilaalle epämiellyttävän kolonoskopian." Tämä on virheellinen yleistys. Divertikuliittia on kahdenlaista: komplisoitunutta ja komplisoitumatonta. Näiden kahden muodon erottaminen toisistaan on jatkoseurannan kannalta ratkaisevaa. Komplisoitumattoman divertikuliitin jälkeinen paksusuolisyövän riski on samaa luokkaa kuin vastaavalla muulla väestöllä (< 1 %). Komplisoituneen divertikuliitin suhteen luvut ovat aivan toista luokkaa: 10 %:lla todetaan paksusuolisyöpä (3).

Ville Sallinen, Panu Mentula, Ari Leppäniemi

Hoitavan lääkärin ei tarvitse esittää haittaluokkaa

Moni kirjaa haittaluokan, vaikka se on turhaa työtä ja siitä voi koitua harmia potilaalle.

Janne Leinonen, Mikael Hedenborg, Teemu Helkamaa, Ari Kaukiainen, Jan Schugk