Namibian vuodenajat

Aamulla ennen töihin lähtöä vedän päälle pitkät kalsarit ja toppatakin. Hanskat käteen ja namibialainen päivä voi alkaa.

Terhi Heinäsmäki

Sikiö kolmiulotteisesti

Kyseessä on oppikirja kolmiulotteisesta ultraäänestä (UÄ) (staattinen 3D-UÄ-kuva ja liikkuva 4D-UÄ-kuva) sikiödiagnostiikassa. Päätoimittaja, prof. A. Kurjak Kroatiasta on eräs kuuluisimmista "ultraääniguruista". Hänen apunaan on ollut tri G. Azumendi Espanjasta ja kaikkiaan 33 kirjoittajaa eri puolilta maailmaa. Tavoite on siten saada kolmiulotteiseen ultraääneen liittyvä asiantuntemus mahdollisimman laajasti esiin ja yksiin kansiin. Prof. Timor-Tristch onkin todennut napakasti: "4D-ultrascan is here to stay".

Tapio Kurki

Lääkäreiden kulttuuriseuran järjestämä kulttuurimatka Berliiniin 11.10.2007-15.10.2007

Lähtö Helsingistä torstaina 11.10.2007 klo 9.40 ja palaamme Helsinkiin maanantaina 15.10.2007 klo 22.00, lennot Finnairin reittikoneilla turistiluokassa.

Namibian vuodenajat

Kun Namibian suurimman sairaalan leikkaussalista meni sähköt kesken leikkauksen ja kirurgi heitti sen johdosta hanskat naulaan, päitä putoili terveysministeriön johdossa. Terveydenhuolto on muutoksen etunenässä, kirjoittaa Terhi Heinäsmäki.

Voiko olla mielipiteitä ilman keskustelua?

Nykyään puhumme avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä enemmän kuin aikaisemmin. Siitä puhe mistä puute? Liittyessämme Euroopan unioniin eräs tärkeä tavoitteemme oli lisätä unionin avoimuutta ja vähentää sen turhaa salailua ja byrokratiaa. Jakob Söderman teki EU:n ensimmäisenä oikeusasiamiehenä hyvää työtä hallintokoneiston peittelyn ja salamyhkäisyyden vähentämiseksi, jotta kansalaisten mahdollisuudet saada tietoja ja ymmärtää heitä koskevia asioita helpottuisi. Kansalaisläheisyyttä ja avoimuutta tarvitaankin, jotta ihmiset voisivat kokea unionin asiat omikseen, tärkeiksi ja heitä koskeviksi.

Claes Andersson

Muistelmia neurofysiologian kehityksestä

Heikki Lang on maamme ensimmäinen kliinisen neurofysiologian professori, joka nyt emerituksena on koonnut muistelmia neurofysiologian kehityksestä Suomessa. Jäljet alkavat Institutum Physiologicumista Helsingin Siltavuorelta, jossa suomalaisen aivofysiologian tutkimuksen maailmanmaineelle loivat pohjan Robert Tigerstedt, Yrjö Reenpää, Alvar Wilska sekä monet muut. Kliinisen neurofysiologian perustutkimuksemme arvostusta kuvaa Ragnar Granitin Nobelin palkinto, jonka hän sai Suomessa tekemästään elektroretinografian tutkimuksesta, ja professori Riitta Harin nimittäminen Yhdysvaltojen Kansallisen Tiedeakatemian ulkomaiseksi jäseneksi magnetoenkefalografian tutkimuksensa ansioista.

Ville Jäntti

Uusi kirja lapsiperheille

Tuskin maailmassa on toista yhtä tiedonjanoista ryhmää kuin pienten lasten vanhemmat, erityisesti esikoisen syntymän jälkeen. Jokainen äiti ja isä pohtii jossakin vaiheessa, onko lapsen kehitys normaalia. Kuuluuko sen nyt tehdä noin? Meneekö se rikki, kun se itkee? Tätä loputonta tiedonjanoa tyydyttämään on Duodecimilta ilmestynyt uutuus, Lapsiperheen oma kirja - terveys syntymästä kouluikään. Esipuheessa kirjoittaja, Elina Hermanson, kolmen lapsen äiti ja lastentautien erikoislääkäri, kertoo "koonneensa kirjan, jollaista olisi itse kaivannut nuorena vanhempana".

Silja Kosola

Viinavero ylös ruokavero alas

Suomalainen alkoholipolitiikka on yhtä seilaavaa kuin humalaisen toikkarointi Tallinnan laivalla, kirjoittaa Ulla Järvi.

Työniloa!

Lapsena hankin kouluvuoden aluksi uuden koululaukun ja penaalin. Kesäloman jälkeen oli mukava palata kouluun. Luokkatovereita oli ehtinyt lomalla jo kaivata, eikä uusien asioiden oppiminen tuntunut raskaalta vaan kiinnostavalta. Aikuisenakin olisi hyvä palata kesäloman jälkeen levänneenä ja innostuneena töihin. Töissä pitää lisäksi viihtyä paljon pidempään kuin koulussa. Voimia pitää löytää yli 40 vuoden työuraan. Jaksaminen on muutakin kuin burn outin estämistä. Töistä pitää mielestäni saada iloa, edes välillä.

Minerva Krohn

Pamfletti psykologian ylivallasta

Ensin puhuttiin medikalisaatiosta, elämän lääketieteellistymisestä. Seuraava kritiikin kohde oli genetisaatio, elämän ilmiöiden palauttaminen geneettisiin selityksiin. Nyt kriittisen keskustelun aiheeksi on noussut yhteiskunnan ja elämän psykologisoituminen. Ilmiötä tarkastellaan Helsingin Sanomien tiedetoimittajan Marko Hamilon toimittamassa kirjassa Älkää säätäkö päätänne - häiriö on todellisuudessa. Hamilo on toimittamisen lisäksi kirjoittanut suuren osan sen artikkeleista. Takakansiteksti lupaa teoksen olevan "ensimmäinen laajamittainen suomalaisista lähtökohdista kirjoitettu yhteiskunnan ylipsykologisoitumisen kritiikki".

Pekka Louhiala