Lilli Kinnunen kuvasi elämäänsä Lapinlahden sairaalassa Kuvaaminen auttoi parantumaan masennuksesta

Lilli Kinnusen valokuvissa rypistynyt Muumi-ilmapallo roikkuu huoneen katossa ja potilastoveri istuu kaupan ostoskärryssä Lapinlahden pihalla. Sairaalan puutarhassa otetuissa kuvissa on unenomainen, salaperäinen tunnelma. Kinnusen valokuvat olivat esillä HYKSin Psykiatriakeskuksen kulttuuriviikolla.

Ulla Toikkanen

Itkupillejä ja kivikasvoja?

Kyyneltyminen ei ole surullisissa tilanteissa synti vaan jopa suotavaa, mutta lääkärin täytyy myös kyetä pitämään ohjat käsissään, kirjoittaa Päivi Hietanen.

Ikuisen nuoruuden lähde

Elipä kerran, kauan sitten, nuori äiti, joka 80-vuotiaana synnytti ensimmäisen lapsensa, suloisen kultakutrisen tyttären. Muutaman sadan hedelmällisyysvuotensa aikana tuo äiti täytti jälkeläisillään maan, törmäsi 500-vuotiaana mammuttiin ja kuoli. Tyttäristä vanhin, kultakutri, joka syntyi vanhempien ollessa nuorimmillaan, eli 400-vuotiaaksi, ja jokainen hänen sisaruksistaan eli tuosta vähemmän, riippuen siitä, minkä ikäisiä vanhemmat olivat olleet hänet siittäessään. Sukupolvi sukupolvelta jälkeläisten elinaika lyheni. Sisarussarjan vanhimmat elivät pisimpään, nuorimmat vanhenivat nopeimmin, ja vauvat olivat lopulta vanhoja jo syntyessään. Se oli sen tarinan ja valtakunnan loppu.

Anu Wartiovaara

Rikos ja kirjallisuus

nRikos hyväksytään nykyään laadukkaan kirjallisuuden aihealueeksi siinä missä kaikki muukin inhimillinen. Vielä parisenkymmentä vuotta sitten dekkarit olivat halveksittavaa kioskikirjallisuutta, jota valtaväestö luki, mutta ei luettuaan jättänyt hyllyyn vieraiden arvostelevien kommenttien pelossa. 1960-ja 70-lukujen suosikkikirjailija Mauri Sariola saattoi vielä huitaista dekkarin kasaan päivässä keksien juonta kirjoittaessaan ja murhaajan henkilöllisyyden liuskapinon ollessa riittävän korkea viinavelkojen kuittaamiseksi. Nykydekkarin kirjoittaja on samalla tavalla ammattitaitoinen kuin ns. vakavista aiheista (mikä muuten voisi olla rikosta vakavampaa?) kirjoittavat ammattitoverinsa. Rikoskirjallisuuden yhteiskuntakuvaus on usein hyvin tarkkaa ja syvältä luotaavaa, henkilöhahmojen psykologinen kuvaus ja tekojen taustat esitetään parhaimmillaan poliisiprofiloijan tarkkuudella. Sekä hyvien että pahojen psyyke kuoritaan kokonaan auki samalla jännitettä lisäten.

Juha T. Laine

Lääkäri rikollisuutta vastaan eli lääkäri rikoskirjallisuudessa Patricia Cornwellin Kay Scarpetta -romaanit

Amerikkalainen Patricia Cornwell on aikamme menestyneimpiä ja palkituimpia rikoskirjailijoita. Oikeuslääkäri Kay Scarpettan tutkimuksista kertovan kirjasarjan aloitti vuonna 1990 teos Post mortem, minkä jälkeen kuolinsyyntutkija on ehtinyt seikkailla viidessätoista romaanissa. Cornwellin romaaneja on käännetty 22 kielelle.

Moraalia psykopaattien ja byrokraattien puristuksessa Michael Connellyn rikoskirjallisuutta

Michael Connelly (s. 1956) kuuluu modernin rikoskirjallisuuden ehdottomaan kärkeen. 1930-luvun lamavuosien synnyttämä kovaksikeitetyn dekkarin perinne edellyttää kirjan lähtökohdaksi murhaa ja mieluiten sen taustalle myös häikäilemätöntä valtapeliä, oman edun tavoittelua ja kasoittain rahaa. Kun mikään ei enää riitä hätkähdyttämään todellisten tapahtumien saaman mediajulkisuuden rinnalla, on rikoskirjallisuus alkanut yhä enemmän käsitellä äärimmäistä pahaa, sadistisia sarjamurhaajia kehittelemässä huolellisesti juoniaan ja yrittämässä toteuttaa täydellistä, julmaa rikosta. Arkkityyppinen etsivä ei ole kuitenkaan muuttunut. Raymond Chandlerin ja Dashiel Hammettin luoma karunkova, lahjomaton ja pientä ihmistä puolustava ja ymmärtävä stereotyyppinen hahmo elää edelleen, vaikka nykyajan tapaan käyttääkin tutkimuksissaan tietokonetta, kännykkää ja turvautuu modernin lääketieteen tarjoamiin DNA-tunnisteisiin ja psykologian profilointimenetelmiin.

Juha T. Laine

Ikuisen nuoruuden lähde

Kun rejuvenaation mekanismit selviävät, kiiltelee edessämme biologian Monaco, missä verot ja vuodet eivät vaivaa ja ikuisen nuoruuden samppanja suihkuaa, kirjoittaa Anu Wartiovaara.

Kuuluvatko sosiaaliset terveyserot lääkäreille?

Aina ja kaikkialla rikkaat ovat eläneet pitempään kuin köyhät. Suomessa tuloerot ovat maailman pienimpiä. Voisi siis luulla, että sosiaaliset terveyserot olisivat meillä pienempiä kuin eriarvoisemmissa yhteiskunnissa, mutta eivät ole.

Osmo Soininvaara

Monipuolisesti musiikista ja lääketieteestä

Miten ja miksi musiikki on syntynyt? Miten musiikki vaikuttaa ihmisen fysiologiaan? Ovatko muusikon aivot erilaiset? Miksi joillakin ihmisillä on absoluuttinen sävelkorva? Onko se heille siunaus vai kirous? Mistä on hyvä laulaja tehty? Muun muassa näitä kysymyksiä tarkastellaan teoksessa Music meets medicine, joka perustuu Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön viime syyskuussa järjestämän seminaarin esitelmiin.

Pekka Louhiala

Taidenäyttely Lääkäripäivillä 2008

Jo kymmenennen kerran on valtakunnallisilla Lääkäripäivillä lääkäreiden avoin taidenäyttely Helsingin Messukeskuksessa, nyt ajankohta on 6.-10.1.2008. Taidenäyttelystä on muodostunut odotettu traditio, joka vuosittain on saanut lisääntyvässä määrin positiivista palautetta. Myös tulevilla Lääkäripäivillä on runsaasti seinäpinta-alaa taidetta harrastaville kollegoille.

Ulla-Kaija Lammi