Fiktion voima

Kirjailija Kari Hotakainen sanoi eräässä televisiohaastattelussa, että maailma tulisi kyllä toimeen ilman hänen kirjojaan, mutta ei ilman maailman kaikkia kirjoja. Ymmärsin lauseen siten, että kirjallisuus synnyttää todellisen maailman rinnalle rinnakkaisen todellisuuden, fiktiivisen todellisuuden.

Joel Haahtela

Joulumieltä kirjahyllystä - lapsille ja vähän vanhemmillekin

Joulu on lasten aikaa. Meidän aikuisten tulisi ymmärtää kaiken kaupallisen hössötyksen keskellä läheisyyden merkityksellisyys. Uusimmat tietokoneet ja räiskintäpelit voivat olla hauskoja piristeitä, varsinkin kun naapurin Erkkikin sai viimeisimmän version Playstationista. Saatujen lahjojen vertailu kavereiden kesken on luonnollista. Paras lahja on kuitenkin läheisyyden ja turvallisuuden tunne, joka on parhaimmillaan saavutettavissa juuri jouluna kiireisten vanhempien ja kaikkien läheisten rauhoittuessa nauttimaan pyhien rauhasta. Levoton maailma jää kodin seinien ulkopuolelle ja vihdoinkin saa hengähtää. Televisio saa jäädä avaamatta ja sen asemesta lapsen voi ottaa syliin ja lukea ääneen laadukasta lastenkirjallisuutta. Ääneenlukemisen rauhoittava vaikutus toimii myös lukutaitoisiin lapsiin, tärkeintä on läsnäolo. Varsinkin viime aikojen väkivaltaisten uutisten jälkeen tarvitsemme kaikki turvallisuutta.

Juha T. Laine

Fiktion voima

Kun liikutaan puhtaasti fiktiivisessä maailmassa, kaikki on sallittua, kirjoittaa Joel Haahtela.

Kun auttajatkin itkevät

Haastattelussa 35-vuotias mies kuvasi, miten hän lymysi pikkupoikana ohuen oven takana hauraan ja avuttoman äitinsä kanssa, ja raavaat, isokokoiset miehet jyskyttivät sitä ohutta ovea. He vaativat äitiä avaamaan ja uhkasivat tulla oven läpi tappamaan, ellei hän avaisi.

Jari Sinkkonen

Lasten ja nuorten kehityksellisten neuropsykiatristen häiriöiden kattava perusteos

Kehityksellinen neuropsykiatria ja biologinen psykiatria ovat viime vuosina nousseet ansaitun mielenkiinnon kohteeksi mm. aivojen kuvantamismenetelmien kehittymisen vuoksi. Teos on viime vuosina ilmestyneistä kehityksellisiä neuropsykiatrisia häiriöitä käsittelevistä kirjoista ajankohtaisin. Kymmenen vuotta aiemmin julkaistun jättiteoksen uudistettu ja lyhennetty painos on merkittävä lisä kehityksellisten neuropsykiatristen ongelmien ymmärtämiseksi.

Pertti Rintahaka

Syvällinen näkemys EKG-signaalista

Suomessa on jo neljännesvuosisadan ollut kliinisen työn apuvälineenä Juhani Heikkilän EKG: perusteet ja tulkinta. Noin viisi vuotta sitten ilmestyi Heikkilän ja Markku Mäkijärven toimittamana ja Duodecimin kustantamana teos EKG. Sen sivuista noin 40 % on esimerkkikuvia EKG-rekisteröinneistä. Kirjasta on olemassa myös jatkuvasti uudistuvaksi mainittu verkkoversio (www.terveysportti.fi).

Esko Länsimies

Vilkaisuja: Solunsalpaajien käsittelyopas

Solunsalpaajia käytetään yhä useamman syöpäpotilaan hoidossa. Niiden käsittely vaatii erityistä suojautumista ja varotoimenpiteitä käyttökuntoon saattamisen ja annostelun yhteydessä. Monet solunsalpaajat voivat vaurioittaa perimää, aiheuttaa syöpää ja vahingoittaa sikiötä. Suomessa kuuluu erityiseen syöpävaarallisten aineiden ASA-rekisteriin vain neljä solunsalpaajaa. Näille työssään altistuvia lasketaan olevan noin 1 000. Rekisterin ulkopuolelle jää suuri joukko työntekijöitä, jotka käsittelevät muita solunsalpaajia tai joiden altistuminen rekisteriin ilmoitettaville lääkkeille on lyhytaikaista.

Heikki Ahon näyttely galleria Reginassa

Jokin aika sitten julkistettiin syksyn taidenäyttelykalenteri Turussa. Toistasataa näyttelyä on aikamoinen määrä. Turussa lieneekin taidegallerioita eniten suhteutettuna kaupungin asukasmäärään. Tämä kuvastaa taiteen merkittävää osuutta kaupungin kulttuurielämässä. Kuvataiteiden harrastaminen arjen vastapainona on merkittävää myös lääkärikunnassa.

Veikko Karskela

Mummo tilaa taas taksin labraan

Tehyn sopimuksen uudet palkkaelementit merkitsevät onnistuessaan konkreettisia muutoksia ainakin helsinkiläistaksien vakituiseen asiakaskuntaan, kirjoittaa Ulla Järvi.

Tytöt, pojat ja koulunkäynti

Helsingin Sanomien NYT-liite kysyi pyhäinpäivän aattona, kumman elämä on helpompaa, miehen vai naisen. Ainakin koulunkäynnissä näyttäisi olevan hyötyä siitä, että on syntynyt tytöksi. Tytöt menestyvät suomalaisessa peruskoulussa paremmin kuin pojat. Ero on selkeästi näkyvissä jo ala-asteen kolmannella luokalla ja kasvaa koulunkäynnin edetessä, kunnes yläasteen viimeisessä todistuksessa, jolla siirrytään seuraavan asteen opintoihin, on ero väestötasolla tilastollisesti merkitsevä kaikissa oppiaineissa. Ero on pienin matematiikassa mutta siinäkin tyttöjen eduksi, ja äidinkielessä tyttöjen ja poikien arvosanojen keskiarvon ero on kokonainen numero.

Liisa Keltikangas-Järvinen