Hypnoosista omintakeisesti

Suomalaiset hypnoositietokirjat ovat tähän asti olleet pääosin lääkärien ja psykologien kirjoittamia. Ensimmäinen oli hypnoosista väitelleen kirurgiylilääkäri Claës Cedercreutzin Parantava hypnoosi vuodelta 1971, uusin Duodecimin monikirjoittajainen oppikirja vuodelta 2004. Leo Hildenin teos vuodelta 1988 oli siinä määrin lääkärien kanssa tehdyn pitkän yhteistyön värittämä, ettei se suuresti eroa muista teoksista.

Hannu Lauerma

Katsaus plastiikkakirurgian historiaan

Kirja perustuu kahden kokeneen eläkkeelle jääneen plastiikkakirurgin, italialaisen Paolo Santoni-Rugiun ja brittiläisen Philip Sykesin, yhteistyössä kirjoittamaan katsaukseen plastiikkakirurgian historiasta. Kirjan aihe on hyvin laaja ja kirjoittajien tavoitteet ovat olleet kunnianhimoiset. Kirja on omistettu 1974 edesmenneelle, Italian plastiikkakirurgian isälle, Gustavo Sanvenero-Rossellille, joka aloitti arvokkaan historiallisen plastiikkakirurgisen kirjaston keräämisen 1930-luvulla. Ensimmäisen, 1500-luvulla elänyttä italialaista kirurgia Tagliacozzia koskevan, alkuperäiskirjoituksen hän oli hankkinut perheeltään salaa, koska se maksoi saman verran kuin asunto Milanossa siihen aikaan.

Outi Kaarela

Hukassa itseltään

Lääkärilehden uusi kolumnisti Antti J. Saari hakee vastausta siihen, miksi me suomalaiset olemme niin pahasti hukassa itseltämme.

Sohvologiaa

Illan pimetessä, kylmyyden, kosteuden jäytäessä luita, työstään väsyneen suomalaisen tie johtaa olohuoneensa rauhan tyyssijaan: nahkaiseen tai samettiseen mutta yhtä kaikki pehmeän upottavaan sohvaan. Tämä suomalaisen kodin sielu on ympärivuotinen riippumatto: elo siinä huolta vailla, unen rajamailla. Sohvalla olo mielletään kuitenkin aavistuksen syntiseksi, pitkittyneenä ja usein toteutettuna se aiheuttaa huonoa omatuntoa. Onko tuo protestanttisen kulttuurin perintöä, vai sisäänrakennettua ymmärrystä siitä, että liikunta olisi hyväksi? Sohva kutsuu toisia meistä viekoittelevammin, kun taas toiset uupuneinakin pukevat lenkkarit jalkaan ja lähtevät lenkille.

Anu Wartiovaara

Kirjava kuin tropiikin taudit

Tutustumisen kohteena on trooppisen dermatologian oppikirjan ensimmäinen painos. Kirjaa on ollut kirjoittamassa toimittajakolmikon lisäksi 89 asiantuntijaa eri puolilta maailmaa.

Ken Malanin

Onko mitään uutta ylipainosta?

Suomessa on voimistuva lihavuusepidemia. Ongelma kuormittaa kaikkia kehittyneitä maita, ja vähitellen myös kehittyviä maita. Länsimainen markkinointi levittää juuri sellaisia ruoka- ja juomatottumuksia, joilla lihotaan. Tähän tilanteeseen Pertti Mustajoen kirja ilmestyy kuin tilattuna, todellisuudessa liian myöhään ennalta ehkäisyä ajatellen.

Timo Kuusela

Sohvologiaa

Anu Wartiovaara pisti merkille, että mainoksessa Tommi Evilän sohva vaikuttaa käyttämättömältä.

Autotehtaan yritysoppi ei riitä sairaalan kehittämiseen

Toyotalla on paljon annettavaa julkiselle terveydenhuollolle. Sairaudet ovat kuitenkin monimutkaisempia kuin autonosat, pohtii Päivi Hietanen.

Kuka hoitaa vanhukset ja missä?

Ihanteellisessa maailmassa eläke-ikäiset asuvat tutussa ympäristössä lähellä lapsiaan ja lastenlapsiaan. Virkeät isovanhemmat osallistuvat lastenlastensa hoitoon ja lapset ja lapsenlapset auttavat vanhusta toimintakyvyn alennuttua.

Osmo Soininvaara

Häpeä ja syyllisyys

Jorma Laitiselta on äskettäin ilmestynyt ajatuksia herättävä teos häpeästä ja syyllisyydestä. Useista tutkielmista koostuva "Syyllisyys" lähestyy häpeän ja syyllisyyden kokemusta ja alkuperää eri näkökulmista. Kyse on voimakkaista tunteista, joilla on kiinteä yhteys myös uskomiseen. Tiedon ja uskon välistä sidonnaisuutta Laitinen painottaa siteeraamalla Tuomas Akvinolaista, joka piti uskoa tiedon korkeimpana muotona ja jonka mukaan ihminen ei pelkän tiedon varassa ilman uskoa kykenisi elämään tässä maailmassa. Luonteenomaista Laitisen pohdiskelulle onkin elävä kiinnostus kristinuskon kirkonisien ajatteluun.

Raimo K.R. Salokangas