Yhteiskunnan kovaosaisten parhaaksi

"Monelle mielisairaala on outo, salaperäinen ja pimeä paikka. Tiedon lisääntyessä pelko vähenee ja muuttuu", todettiin Koppolan sairaalan ensimmäisessä omaistenpäivässä. Tietokirjailija Sirkka Liisa Tuovinen on lisännyt tätä tietoa kirjoittaessaan Pohjois-Karjalan kuntainliiton mielisairaanhoidon historiasta. Ensimmäinen osa (arvioitu Suomen Lääkärilehdessä 32/1999) käsitteli rajan taakse jääneen Pälksaaren piirimielisairaalan kehitystä, jälkimmäinen osa koostuu Pohjois-Karjalan mielisairaaloiden Paiholan, Kuurnan ja Koppolan historiasta.

Marja Simola

Veikko Huovinen ja Markku Pölönen:
Ennen ei kaveria jätetty

Veikko Huovinen kirjoitti Koirankynnen leikkaajan kannanotoksi inhimillisyyden puolesta. Mertsi Vepsäläinen läksi sotaan pelastamaan valtakunnan, mutta palasi takaisin päähän haavoittuneena invalidina. Mertsiä luotsasi läpi sodanjälkeisten karikoiden vanha tuttava, Eetvi Manninen. Millaista oli sosiaalinen vastuu ennen? Löytyykö Suomesta vielä nykyisin Eetvi Mannisia? kysyttiin Kainuun Lääkäriyhdistyksen järjestämillä Sairaan hyvä -filmifestivaaleilla Kajaanissa.

Ulla Toikkanen

Kuka hoitaa vanhukset ja missä?

Kunnan erikoistumista vanhuspalveluihin voisi suosia Suomessakin, ehdottaa Osmo Soininvaara.

Tasa-arvoa erikoisalan valintaan

Työnantajan on tulevaisuudessa pakko joustaa työjärjestelyissä, sillä myös nuoremmat mieskollegat arvostavat perhettä ja vapaa-aikaa, kirjoittaa Päivi Hietanen.

Ikäpysäkin kautta eteenpäin työelämässä

Työterveyslaitoksen pääjohtajan Harri Vainion mielestä on aivan realistista odottaa, että ikääntyvät työntekijät alkavat pysyä pitempään työelämässä.

Suvi Sariola

Jotta työn ilo säilyisi

Vastikään pidetyssä Työterveyslaitoksen Horisontti 2025 -seminaarissa pohdittiin, millaista on työ sairaalassa vuonna 2025. Tilaisuudessa alustaneen HUS:n Janne Aaltosen mukaan terveydenhuolto on Suomessa vaikuttavaa, tehokasta, suhteellisen edullista ja potilaiden mielestä hyvin järjestettyä, vaikka alueellinen ja sosio-ekonominen epätasa-arvo onkin vakava ongelma.

Harri Vainio

Ajatuksen pohjaa terveydenhuollon etiikan pariin

Lääketieteellisen etiikan professori Veikko Launis on koonnut vuosina 1991-2007 syntyneitä kirjoituksiaan kirjaksi terveydenhuollon eettisistä kysymyksistä. Kirjassa käsitellään muutamia, tosin varsin keskeisiä terveydenhuollon kysymyksiä. Kirjan lopussa on laaja 185 artikkelin tai kirjan viiteluettelo.

Ritva Halila

Vilkaisuja
Työväkivaltaa voi ehkäistä

Työväkivalta on tapahtuma, jossa henkilöä loukataan sanallisesti, uhataan tai pahoinpidellään työssä, työmatkalla tai muissa työhön liittyvissä oloissa. Terveydenhuollossa päivystyspisteiden henkilökunta on herkimmin alttiina väkivallalle. Potilaat tai heidän saattajansa voivat käyttäytyä uhkaavasti tai väkivaltaisesti. Tavaroiden heitteleminen, solvaaminen, huutaminen sekä sanallinen tai fyysinen uhkailu ovat väkivalta- ja uhkatilanteita. Töniminen, potkiminen, pureminen, raapiminen ja liikkumisen estäminen ovat käsiksi käymistä.

Vilkaisuja
Sulevi kertoo bakteereista

Sulevi on pieni ukkeli, joka liikkuu ympäristössämme ja esittelee mikrobien näkymätöntä maailmaa kotona, koulussa, leikkipaikoilla ja uimarannalla. Kirjassa on tärkeää tietoa lapsille hyvistä ja pahoista bakteereista sekä hygieniaan liittyvistä asioista. Kunnon tietokirjan tavoin kirjassa perustellaan aina miksi hygieniaohjeita kannattaa ja pitää noudattaa. Kirjan kuvitus tukee hyvin lasten tavallisesti esittämiä kysymyksiä, kuten miksi ruoka pitää kuumentaa, miksei lätäköstä saa juoda, miksi kädet pitää pestä. Nuoretkin lukijat ymmärtävät hyvin esitetyt perustelut, ja moni vanhempi säästyy ainaiselta jankuttamiselta käsien ja hampaiden pesun tärkeydestä.

Vilkaisuja
Suomalaisten perusrakennusaineet

Suomalaiset syövät ruisleipää, salmiakkia ja mämmiä, he juovat maitoa, kahvia ja viinaa. He vaikenevat kaikilla kielillä ja hakeutuvat kesäisin omiin oloihinsa metsän keskelle. He synkistyvät pimeänä vuodenaikana ja riehaantuvat auringon paistaessa kesäöisin. Ja niin edelleen. Partonen on koonnut kirjaansa loppumattoman litanian meidän 'sisukkaiden synkkämielten' ominaisuuksia ja niiden vaikutuksia kansamme terveyteen. Kieltämättä pohjoinen sijaintimme määrää monia piirteitämme, mutta olemmeko todella edelleenkin kirjassa kuvatun kaltaisia? Tunnistavatko esimerkiksi nuoret kaupunkilaissukupolvet itsensä kansikuvan suolla möyrivästä sarvipäästä? Perusrakennusaineidemme kuvaukset on maustettu kuivahkolla huumorilla, ehkäpä juuri suomalaisille ominaisella hiljaisella itseironialla. Maira Palosuo