Lääkäri ristin ja puolikuun varjossa

Mika Waltarin (1908-79) laaja romaanipari Mikael Karvajalka ja Mikael Hakim jatkoi Sinuhe Egyptiläisen aloittamaa suurten historiallisten romaanien sarjaa. Toisen maailmansodan jälkeen kirjailijamestari kääntyi katsomaan menneisyyteen pohtiakseen ihmisen mielettömyyden ikiaikaista jatkumoa. Omaa aikaansa historian kautta peilaten Waltari päätyy teoksissaan johtopäätökseen, ettei ihmismieli koskaan muutu, ihminen on aina yksin ja itsekäs. Pessimistis-filosofisen pohjavireensä Waltari kätkee huumorilla ja romansseilla ryyditettyihin seikkailuihin keskiajan poliittisten juonittelujen, uskonsotien ja valtataisteluiden myrskyissä.

Juha T. Laine

Viime vuosisadan kiehtovin nykyklassikko: täyttää kokonaisen kerrostalon

Ranskalainen Georges Perec (1936-82) oli puolanjuutalaista syntyperää ja hänen vanhempansa kuolivat toisen maailmansodan aikana. Isän ja äidin menetys ja heidän puuttumisensa seuraa halki Perecin tuotannon, mikä näkyy sekä kokemuksena että tekstissä olevina aukkoina. Toinen tärkeä vaikute oli kokeileva kirjallisuusryhmä OuLiPo, jonka jäsen Perec oli. Muita kuuluisia OuLiPo-ryhmän jäseniä olivat muun muassa Italo Calvino ja Marcel Duchamp.

Juha T. Laine

Taidekokemuksen olemuksesta

Taidenäyttelyssä joutuu usein hämmennyksen valtaan. Katselija, etenkin harvoin näyttelyjä kierrellyt, ihmettelee jonkin teoksen kohdalla, mitä taiteilija oikein on tarkoittanut teosta luodessaan.

Veikko Karskela

Maksettu kita ja lääkkeet

Lääkäri saa kohta laulamiinsa lauluihin ennakkotarkastetut sanat, kirjoittaa Ulla Järvi.

Noi

Lääkäriuran geriatrivaiheessa olen vihdoinkin havainnut, että kanssani vuorovaikutuksessa olevat henkilöt eivät yleensä ymmärrä mitä tarkoitan. Paitsi sattumalta (Osmo A. Wiio). Tavallisesti he kuulevat vain mitä sanon. Vai enkö minä ymmärtänyt heidän vastauksiaan? Missä päässä mättää - onko onki ottamaton vaiko järvi kalaton - ja miten päin viestintää voisi parantaa? Selittämällä enemmän vai kuuntelemalla tarkemmin?

Harriet Finne-Soveri

Teollistumisesta globalisaatioon: Voiko väestön terveyttä selittää?

Stephen Kunitz on sosiaali- ja käyttäytymislääketieteen professori Rochesterissa Yhdysvalloissa. Hänellä itsellään on monipuolinen koulutustausta, joka kattaa sekä lääketieteen että sosiologian, ja julkaisuja epidemiologian, terveyspolitiikan ja antropologian saroilta.

Anssi Auvinen

Sodan vaikutuksista ympäristön terveyteen

Sodan ekologia valottaa sodan ja ympäristön monia sekä suoria että epäsuoria yhteyksiä. Suomalainen sotilas saattoi kestää Kollaalla, mutta tykistötuli pirstoi Kollaan puut tulitikuiksi. Vietnamin sodassa levitettiin 100 miljoonaa litraa myrkyllisiä kemikaaleja luontoa tuhoamaan. Angolan ja Namibian vapaustaistelun aikana niin sissit kuin sotilaatkin tappoivat tuhansittain norsuja ja sarvikuonoja. Darfurin pakolaiset polttavat viimeisenkin leirinsä lähellä kasvavan puutikun ja kuluttavat viimeisenkin vesitipan. Aseteollisuuden arvioidaan syövän jopa 30 prosenttia kaikista luonnonvaroista. Jälleenrakennus muokkaa voimakkaasti ympäristöä. Mutta voi luonto hyötyäkin sodasta. Esimerkiksi miinakentät voivat muodostaa suunnittelemattomia rauhoitusalueita.

Hannu Vuori

Noi

Oikean ilmaisuvalikon löytäminen on haaste, kun ajatus- ja arvomaailmat ovat erilaiset. Voiko viestintää parantaa selittämällä enemmän vai kuuntelemalla tarkemmin, pohtii Harriet Finne-Soveri.

Nalle ja Hippokrateen vale

Mitä konsernijohtaja Björn Wahlroosilla on sanottavana terveydenhuollosta? Pohjoismaisen vakuutusjätin johtaja ei ehkä ollut HYKS:n juhlaseminaarissa vain lääkäriystävänsä pyynnöstä, kommentoi Olli-Pekka Tiainen.

Eläköön yksinäisyys

Tullessani työpaikalleni eivät vastaantulevat opiskelijat tervehdi minua. Kyse ei ole vain siitä, että tervehtimisen tapa on opiskelijoiden keskuudesta hävinnyt, vaan he eivät tunne minua. Minäkään en tunne heitä. Annan erilaisia suoritusmerkintöjä lähes sadalle opiskelijalle vuodessa, mutta tunnen nimeltä vain 2-3 opiskelijaa, ja kasvoista muutaman lisää.

Liisa Keltikangas-Järvinen