3902 osumaa

Terveyspalvelujen tuottajien välinen kilpailu Suomessa

Kilpailun ulottamista terveyspalvelujen tuotantoon on tutkittu viime aikoina yhä enemmän myös Suomessa. Muun muassa kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisusarjassa on keväällä 1999 ilmestynyt tutkimusraportti, joka arvioi kilpailun edellytyksiä terveydenhuollossa sekä kilpailuympäristön taloudellista ja yhteiskunnallista merkitystä. Niin ikään aiheesta on käyty vilkasta keskustelua terveydenhuollon eri toimijoiden piirissä. Viimeksi on terveydenhuollon kilpailuedellytyksiä käsitelty tämän lehden numerossa 14/99, jossa kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen esitti näkemyksiään tästä ajankohtaisesta teemasta. Kirjoitus oli varsin seikkaperäinen ja siinä tuotiin esiin tärkeimmät tavoitteet kilpailun lisäämiselle myös terveydenhuollon palvelutuotannossa, vallitsevat rajoitukset ja esteet avoimen kilpailun syntymiselle sekä käsiteltiin niitä mahdollisuuksia, joita suomalaisella terveydenhuoltojärjestelmällä olisi vastata tulevien aikojen vaikeisiin haasteisiin.

Vesa Ekroos

Kolum­ni 22-23/1999 Kommentteja

Työkyky hallintaan

Vaikka yleinen terveydentila Suomessa on parantunut ja odotettavissa oleva elinikä on pidentynyt molemmilla sukupuolilla, on kuitenkin varhaiseläkkeellä olevien osuus suomalaisesta työväestöstä kasvanut. Vain noin 10 % työntekijöistä jää vanhuuseläkkeelle 65 vuoden ikäisenä. Lisäksi väestömme ikääntyy ja esimerkiksi 50-64-vuotiaiden määrä tulee lähivuosina lisääntymään noin 170 000 henkilöllä. Kun työelämä samanaikaisesti kehittyy ja asettaa lisääntyviä vaatimuksia työkyvylle, on työikäisen väestön työkyvyn ylläpitäminen ja parantaminen sekä ennenaikaisen eläkkeelle siirtymisen vähentäminen kansallisestikin tärkeä tehtävä. Muuten kilpailukykymme ei säily. Työkykyä ylläpitävästä eli tyky-toiminnasta puhutaan ja kirjoitetaan nykyään melko paljon ja siihen panostetaan maamme työpaikoilla, mutta valitettavan usein tyky-toiminnan tulokset eivät vastaa odotuksia. Osittain tämä johtunee siitä, että toiminta ei useinkaan ole järjestelmällistä, se ei painotu riittävästi henkilöstön kehittämiseen eikä se luontevasti liity yrityksen muuhun toimintaan ja sen johtamisjärjestelmiin.

Paavo Jäppinen

Laatua keittokirjasta

Voiko perusterveydenhuollon lääkäri tai työryhmä kehittää työnsä laatua? Maailman lääkärien järjestön WONCA:n eurooppalainen laatutyöryhmä haluaa vastata kysymykseen myönteisesti ja on koonnut tarkoitusta varten keittokirjan. Kirjan tarkoituksena on antaa vinkkejä työtään kehittäville lääkäreille. Teos koostuu työryhmän keräämistä esimerkeistä laadun kehittämishankkeista eri puolilla Eurooppaa.

Osmo Saarelma

Kolmatta linjaa ihmiseksi

Monipuolisen psykiatrin Matti O. Huttusen kirjoittamista artikkeleista ja esseistä on koottu nyt toinen, nimensäkin mukaisesti ensimmäistä kokoelmaa (Havaintoja kolmannelta linjalta - parantamisen tieteestä auttamisen taitoon, Kustannus Oy Duodecim 1996) intiimimpi ja henkilökohtaisempi, syvällinen kirja. Ihmiseksi-kirjakin välittää runsaasti tietoa mielestä, seksuaalisuudesta ja psykiatriasta, mutta sen ymmärtävä viisaus puhuttelee koskettavasti juuri käsitellessään myös sitä mistä tiedämme vähemmän: tunteita, tuntemattomasta kumpuavaa epävarmuutta, kuolemaa. Ihmisen yhteydet yhteiskuntaan ja kuva omasta yhteisöstä ovat myös keskeisiä itsetuntoa ja eheyttä ylläpitäviä voimia; kirja ei epäröi tarttua monesti kipeisiin ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiinkään: mm. työuupumuksesta, johtamisesta, katujen nuorista ja huumepolitiikasta on ansiokkaat jaksonsa.

Pekka Leinonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030