Mielen malleja

Neurologi ja tietokirjailija Oliver Sacks ponnahti yleisön tietoisuuteen, kun hänen teoksestaan Awakenings tehtiin Robert De Niron ja Robin Williamsin tähdittämä menestysfilmi. Neurologisia potilaita havainnoiva kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä on Sacksin tavaramerkki. Hän pukee tapausselostukset jännittäviksi esseiksi tai novelleiksi. Tutustuin Sacksin tuotantoon jo 1970-luvulla, kun hänen Migraine-teoksensa ilmestyi. The man who Mistook his wife for a hat -tapauskokoelman luin 1980-luvulla. Teoksissaan Sacks valottaa aivovammoja ja aivotoiminnan kummallisuuksia potevien erikoislaatuisten henkilöiden sisäistä elämää, tunteita ja käyttäytymistä. Sacksin yhdeksästä teoksesta vain kaksi on suomennettu. Antropologi Marsissa. Seitsemän paradoksaalista tarinaa ilmestyi vuonna 2006. Suomennos pitää pintansa, vaikka alkuperäinen teos ilmestyi vuonna 1995.

Markku T. Hyyppä

Mitä odotan vaalien jälkeen

Vanhuus kuului olevan vaalivaltti. Teemana olisi pitänyt olla ”enemmän, aiemmin ja useammille”, kirjoittaa Harriet Finne-Soveri.

Eliittikulttuuria kaikille

Viime syksynä Nurmeksessa ennen illan esitelmätilaisuuden alkamista minua lähestyi keski-ikäinen nainen ja tiedusteli, mahdanko muistaa hänet. Aikaisemmasta tapaamisestamme oli kulunut noin 36 vuotta. Noiden vuosien aikana naamassani on tapahtunut tuskin havaittavia muutoksia, mutta rouva oli kyllä aivan erinäköinen kuin se opiskelijatyttö, joka aikoinaan liftasi Kimasen Sepon kyytiin ja jonka Seppo pestasi keittäjäksi Kuhmon ihka ensimmäisille kamarimusiikkijuhlille.

Jari Sinkkonen

Oireet kuriin nykymenetelmin - uusi palliatiivisen hoidon oppikirja

Palliatiivisen lääketieteen "raamattu" Oxford Textbook of Palliative Medicine on saanut vakavasti otettavan kilpailijan, jonka lähes koko kirjoittajakunta - kaiken kaikkiaan 170 - koostuu huippuasiantuntijoista. Vaikka tuosta kirjoittajajoukosta suurin osa eli 101 kirjoittajaa on Yhdysvalloista tai Kanadasta, ei pohjoisamerikkalaisuus mitenkään häiritse tai korostu, vaan lopputulokseksi on saatu monipuolinen palliatiivisen lääketieteen käsikirja.

Reino Pöyhiä

Berlin Alexanderplatz tulee taas

Ylen Teema esittää 17.3. alkaen harvinaista herkkua: R.W. Fassbinderin 14-osaisen TV-sarjan Berlin Alexanderplatz. Sarja perustuu saksalaisen lääkärin A. Döblinin vuonna 1929 julkaistuun samannimiseen romaaniin. Lyhyt esittely näistä kahdesta teoksesta on varmaankin paikallaan, jotta hieno ohjelmavalinta ei livahtaisi vahingossa valveutuneilta silmiltä.

Janne Kurki

Kööpenhaminan-matka

Useat matkakokemukset ja -muistot hiipuvat ja jäävät uusien peittoon. Tavanomaisten "matkamuistojen" kohtalona on heterogeeninen muistikuvien sekava tiedosto. Mieleen nousee aika ajoin muistihäivähdyksiä, jotka kertovat: "tulihan sielläkin joskus käytyä". Onnistunut matka vaatii jonkinasteista ryhdikkyyttä ja valmisteluja, jotta siitä jää selkeitä muistikuvia. Etenkin miesporukassa tehtyjen matkojen anti tuntuu joskus jäävän vain hämäriin muistikuviin tehdyistä pubikierroksista. Lääkäreiden kulttuuriseura teki syksyllä 2006 aivan toisentyyppisen matkan, joka suuntautui Kööpenhaminaan.

Veikko Ja Aila Karskela

Eliittikulttuuria kaikille

Ihmisiä pitää houkutella, ärsyttää ja painostaa kokeilemaan jotakin, mitä he eivät tunne tai mitä he suorastaan vieroksuvat, kirjoittaa Jari Sinkkonen.

Sosiaaliluokka

Viime aikoina on puhuttu lasten pahoinvoinnista. Lehdissä on puhuttu psykoottisista vauvoista. Psykoottinen vauva on jo käsitteenä niin hankala, etten osaa sanoa siitä juuri mitään. Sen sijaan sanon muutaman sanan sosiaaliluokista.

Joel Haahtela

Laaja ja kattava kliininen neurofysiologia

Kliinisen neurofysiologian kirja on laajin suomenkielellä koskaan julkaistu teos tältä alalta. Kirja kattaa koko kliinisen neurofysiologian kentän varsin laajasti, mukana ovat myös uudet, lähinnä tieteellisessä tutkimuksessa toistaiseksi sovellettavat menetelmät. Kirjan alkuosa käsittelee fysiologisia, sähköisiä perusilmiöitä varsin suppeasti ottaen huomioon kirjan koko volyymi. Kirja lähteekin siitä, että lukijalla on hyvät perustiedot neurofysiologista. Perusneurofysiologiaa esitellään vain siinä laajuudessa, mitä oletetaan tarvittavan, jotta ymmärrettäisiin myöhemmin esiteltävien tutkimusmenetelmien perusteet.

Markus Färkkilä

Taidetta lääketieteelliseen koulutukseen?

Lääketieteessä luonnontieteellisen tiedon merkitys on kiistaton. Lääkäri ja muutkin terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat työssään paitsi järkeilyä ja tieteellistä tietoa niin myös muunlaista tietoa. Potilastyössä itsetuntemus, tunteet, eläytymiskyky, intuitio, tilannetaju, herkkyys ja luovuus sekä kyky reflektoida omaa toimintaa ovat arvokkaita. Näillä asioilla on merkitystä myös työssä jaksamisen kannalta. Mutta miten tällaista tietoa ja taitoja voi oppia ja opettaa? Miten voi oppia ja opettaa ammattiin kuuluvaa ihmisenä olemista?

Martina Torppa