Pitäisikö LSD palauttaa psykiatrisiin tutkimuksiin?

Brittiläinen psykiatri James J H Rucker Lontoon King´s Collegesta vetoaa voimakkaasti tiedelehti BMJ:ssa LSD:n ja psilokybiinin saattamiseksi uudelleen hoitotutkimuksiin psykiatrisissa sairauksissa. Tutkimuskäyttö lopetettiin vuonna 1967, kun psykedeeliset aineet levisivät väärinkäyttöön. YK:n vuonna 1971 kansainvälisesti hyväksytty psykotrooppisten aineiden sopimus luokitteli aineet vaarallisuuden ja hyödyllisyyden perusteella ryhmään I eli kansanterveydelle vaarallisiksi ja hoidon kannalta merkityksettömiksi. Monet 1950-60-luvuilla tehdyt LSD- ja psilokybiinitutkimukset eivät täyttäneet nykyisiä vaatimuksia laadullisesti. Jälkianalyysien mukaan vanhoissa tutkimuksissa saatiin viitteitä LSD:n edullisista vaikutuksista mm. alkoholismin hoidossa. Suppeissa tuoreemmissa pilottitutkimuksissa psilokybiinistä on ollut hyötyä mm. syöpään liittyvässä ahdistuksessa, pakkoneuroottisissa tiloissa, tupakka- ja alkoholiriippuvuudessa sekä sarjoina esiintyvissä päänsärkykohtauksissa. Hoitotutkimuksien esteenä on LSD:n ja psilokybiinin luokittelu vaarallisiksi ja hyödyttömiksi ja siitä johtuvat monimutkaiset tutkimuksien lupamenettelyt ja aineiden kalleus.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Etsetimibi tehostaa statiinin vaikutusta LDL-kolesteroliin

IMPROVE-IT tutkimus osoitti etsetimibin tehostavan simvastatiinin LDL-kolesterolipitoisuutta pienentävää vaikutusta, ja 7 vuoden seurannassa todettiin edullisia vaikutuksia myös sydäntapahtumissa. Yli 18 000 akuuttia koronaarisyndromaa sairastanutta satunnaistettiin saamaan joko etsetimibiä (10 mg) ja simvastatiinia (40 mg) tai simvastatiinia (40 mg) ja lumetta. Etsetimibi vähentää kolesterolin imeytymistä suolistossa, ja vaikutusmekanismi on eri kuin statiineilla. Tutkimuksen tulkintaa vaikeutti mm. melko suuri lääkityksen kesken lopettaneiden määrä (48 %). Tutkimusta kommentoiva pääkirjoitus epäilee uuden polven kolesterolilääkkeiden PCSK9:n estäjien kohtaavan vaikeuksia hoitomyöntyvyydessä, kun ne pitkäaikaishoidossa annostellaan ihonalaisina injektiona.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Suosituksia päivystämiseen

Lääkäriliitto julkaisi päivystämistä käsittelevän suosituksen toukokuussa. Suosituksen päivittäminen oli ajankohtaista, sillä päivystysten keskittyessä suurempiin yksiköihin täytyy toimintatapojakin miettiä uudestaan.

Noora Ritamäki

Esko Valtaoja katsoo tulevaisuuteen

Lääkärin ammatti on Valtaojan mukaan arkipäiväistynyt. Lääkäri ei enää ole jumalasta ja papista seuraava, jota katsottiin menneinä aikoina pelokkaina ylöspäin, eikä uskallettu mitään häneltä kysyä.

Merja Keronen

Lakimiespalvelu kesäaikana

Liiton lakimiehet palvelevat jäseniä kesäkuukausien ajan 1.6.-31.8. maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 10-14. Ajanjaksolla 20.-30.7. lakimiesneuvonta on kesätauolla, jolloin neuvontaa ei ole.

Lääkäriliiton tavoite: VAIN VIISI SOTE-ALUETTA

Hallitusohjelmassa on sovittu sote-uudistuksen toteuttamisesta. Uudistus on välttämätöntä käynnistää tämän vaalikauden aikana. Lääkäriliiton mielestä järjestämisvastuun hajauttaminen useammalle kuin viidelle organisaatiolle ei ole perusteltua.

Anne-Maj Aunula

Jäsenistö

15.1.2015 Miikka Juha Kervinen, Galina Makalova, Pasi Petteri Saarinen

Viikon jäsen: Rahul Raj

Neurokirurgiaan erikoistuvaa Rahul Rajta kiinnostaa, miten aivovammapotilaiden ennustetta saataisiin parannettua.

Ulla Toikkanen

Odottavalle perheelle ja myös neuvolalääkärille

Kirja on ensimmäinen suomalainen naistentautien ja synnytysten erikoislääkäreiden kirjoittama kirja vauvaa odottaville perheille. Kirjaan ovat antaneet panoksensa useiden terveydenhuollon ammattiryhmien edustajat: mukana on terveydenhoitajia, kätilöitä, psykologeja ja psykoterapeutteja, fysioterapeutti, ravitsemusterapeutti ja hammaslääkäri. Odottava perhe kulkee mukana kuvina ja lopuksi äidin kertomuksena synnytyksen jälkeen perheeksi kasvamisesta.

Raija Järvenpää

Tehopäivystäjän paras ystävä

Uudistettu Duodecimin toimittaman Tehohoito-oppaan neljäs painos on jaettu selkeästi kuuteentoista tehohoidon eri osa-alueeseen. Sisällysluettelon perusteella on helppo löytää päivitetty, lääketieteelliseen tutkimusnäyttöön perustuva tieto eri potilasryhmien diagnostiikasta ja hoidosta. Kirjoittajat ovat ihastuttavan rohkeasti ottaneet kantaa ja tarkentaneet useita teho-osaston kliinikkoa askarruttaneita kysymyksiä, kuten sähköistä rytminsiirtoa tahdistinpotilaalla, TOF-lukeman tavoitetta relaksoidulla tehohoitopotilaalla ja elinsiirtotoimintaan osallistuvan lääkärin määritelmää.

Nina Keinänen