Mikä ihmeen superselviytyjä?

Elämänkriisi aiheuttaa surua, kärsimystä, itsesääliä ja vihaa ja se on okei.

Hoitaja ei paikkaa lääkärivajetta

Hoitoon pääsyn ongelmien ratkaisemiseksi hoitajille on siirretty tehtäviä, jotka aiemmin kuuluivat lääkäreille. Uutta työnjakoa on syytä arvioida kriittisesti.

Auli Juntumaa, Jarmo Kantonen

Lääkäri 2013 - uusinta tutkimustietoa lääkäreistä: Lääkärit tyytyväisiä ammatinvalintaansa

Lääkäri 2013 -tutkimus on jatkoa vuodesta 1988 viiden vuoden välein toistetuille tutkimuksille lääkäriprofessiosta. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata ja analysoida lääkärikunnan taustatekijöitä, arvoja, koettua arvostusta, identiteettiä, työhön sijoittumista, työtyytyväisyyttä ja tyytyväisyyttä ammatinvalintaansa sekä näissä tapahtuneita muutoksia.

Markku Sumanen, Teppo Heikkilä, Harri Hyppölä, Hannu Halila, Jukka Vänskä, Juho Ruskoaho, Santero Kujala, Elise Kosunen, Irma Virjo, Kari Mattila

Lupaavia menetelmiä neuroinflammaation kuvantamiseen progressiivisessa MS-taudissa

Positroniemissiotomografian (PET) avulla on mahdollista arvioida aivojen laaja-alaista tulehduskuormaa etenevässä MS-taudissa. Tulevaisuudessa positroniemissiotomografiaa voidaan mahdollisesti hyödyntää etenevään taudinvaiheeseen siirtymässä olevien MS-potilaiden tunnistamisessa ja taudin vaikeusasteen arvioimisessa.

Eero Rissanen

Keskosina syntyneillä muita enemmän sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että keskosina syntyneillä on nuoruus- ja aikuisiässä muita enemmän sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. Ennen 34. raskausviikkoa syntyneillä tytöillä on jo 16-vuotiaana korkeampi verenpaine, ja pojilla suuremmat LDL-kolesterolin ja apolipoproteiini B:n pitoisuudet. Keskosina syntyneillä on aikuisena korkeampi verenpaine, suurempi kehon rasvaprosentti ja noin kolminkertainen metabolisen oireyhtymän riski täysiaikaisina syntyneisiin verrattuna.

Marika Sipola-Leppänen

Saamelaisilla esiintyy syöpää vähemmän kuin muulla väestöllä

Pohjois- ja inarinsaamelaisilla esiintyy huomattavasti vähemmän syöpää kuin suomalaisväestössä keskimäärin; kolttasaamelaiset sen sijaan sairastuivat mahasyöpään selvästi useammin kuin muu väestö. Saamelaisten sairastuvuus on kuitenkin elintapojen muutoksen myötä vähitellen muuttumassa muun väestön kaltaiseksi.

Leena Soininen

Sytokromi c -oksidaasin vajaatoiminnan komplementaatio mahdollinen siirtogeenisella AOX-entsyymillä

Väitöskirjatutkimuksessa tuotettiin siirtogeeninen kärpäsmalli, joka ilmentää Ciona intestinalis -vaippaeläimeltä peräisin olevaa AOX-geeniä. AOX:n ekspression ei todettu vaikuttavan haitallisesti kärpäsen kehitykseen tai fysiologiaan. Sen sijaan siirtogeeniset kärpäset olivat osittain resistenttejä COX:a inhiboivalle syanidille, ja AOX:n ekspressio kompensoi merkittävästi mutaatiosta johtuvaa tai RNA-interferenssin avulla tuotettua COX:n vajaatoimintaa.

Kia Kemppainen

Indoleamiini 2,3 -dioksygenaasilla ja poskionteloleikkauksella merkitystä tulehduksellisissa hengitystiesairauksissa

Pitkittynyttä sivuontelotulehdusta sairastavien potilaiden polyyppien epiteelissä esiintyi enemmän indoleamiini 2,3 -dioksygenaasia (IDO) kuin terveessä nenän limakalvossa. Sen sijaan allergista nuhaa sairastavien ja terveiden verrokkien nenän koepaloissa ei havaittu eroja IDO:n ekspressiossa. Kynureniinin ja tryprofaanin suhde (IDO:n aktiivisuus) seerumissa ei eronnut astmaa sairastavien ja verrokkien välillä. Matala seerumin IDO:n aktiivisuus havaittiin atopiassa ja nenäpolyyppeissä.

Annika Luukkainen

Spasmolyytit ja antikolinergit voivat altistaa ikääntyvän vammoille

Tapaus-verrokkitutkimuksessa (n = 54 152 / 205 858) maha-suolikanavan vaivoihin käytettyihin spasmolyytteihin ja antikolinergisiin lääkkeisiin liittyi 65-vuotiailla tai vanhemmilla lisääntynyt vaara ensiapua tai sairaalahoitoa vaativiin vammoihin. Vamman vaara oli suurempi näitä lääkkeitä parhaillaan käyttävillä kuin lääkkeitä käyttämättömillä (riskisuhde 1,16, 95 %:n LV 1,01-1,34, p = 0,03), mutta kaksi kuukautta aikaisemmin lääkkeiden käytön lopettaneilla vamman vaara ei enää poikennut lääkkeitä käyttämättömistä. Suurin riski vammoihin liittyi lääkkeiden lyhytaikaiseen käyttöön (riskisuhde 1,31, 95 %:n LV 0,01-0,70, p = 0,04). Vammojen taustalla saattavat olla mm. näihin lääkkeisiin liittyvät näköhäiriöt, huimaus, verenpaineen lasku, väsymys ja kaatumistaipumus.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusi ADHD-lääke guanfasiini tulossa

Euroopan lääkevalmistekomitea (CHMP) esittää guanfasiinin (Intuniv, Shire Pharmaceuticals) hyväksyttäväksi uutena ADHD-lääkkeenä. Guanfasiini on alfa2A-adrenergisten reseptorien agonisti. Se vaikuttaa normalisoivasti aivojen viestintäjärjestelmiin, jotka ovat yhteydessä ADHD:n oireisiin. Vaikutukset kohdistuvat erityisesti käytösoireisiin, kuten ylivilkkauteen ja levottomuuteen. Lääke on tarkoitettu sellaisille 6-17-vuotiaille lapsille ja nuorille, joille keskushermostoa stimuloivat lääkkeet eivät sovi tai ovat teholtaan riittämättömiä. Haittavaikutuksina voi esiintyä verenpaineen laskua, sydämen harvalyöntisyyttä, pyörtymistaipumusta ja painonnousua. Kuten muihinkin ADHD:n lääkehoitoihin, guanfasiinihoitoon tulee liittää tukitoimet ja erityinen hoito-ohjelma, jotka kuvataan valmisteyhteenvedossa. Hoito aloitetaan ja toteutetaan lapsuusajan käytöshäiriöihin perehtyneen erikoislääkärin valvonnassa. Lääkkeen myyntiluvan lopullinen hyväksyminen edellyttää vielä Euroopan komission päätöstä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä