78147 osumaa

Tapaturmaisen selkäydinvamman ilmaantuvuus on aiemmin raportoitua suurempi

Väitöstutkimuksessa tapaturmaisen selkäydinvamman ilmaantuvuus Suomessa osoittautui aiemmin raportoitua selvästi suuremmaksi. Kaatumisen aiheuttamat kaulaytimen alueen vammat iäkkäämpien henkilöiden keskuudessa sekä alkoholinkäyttö vammautumisen riskitekijänä korostuivat potilasjoukossa voimakkaasti. Todettiin myös, että diffuusiotensorikuvantamisella voidaan saada määrällistä tietoa potilaan hermoratojen tilanteesta selkäydinvamman jälkeen. Tarvitaan kuitenkin lisäselvityksiä ja erityisesti seurantatutkimuksia akuutin vamman jälkeen, jotta voidaan selvittää, voidaanko tätä tutkimusmenetelmää hyödyntää tulevaisuudessa esimerkiksi käytännön työssä potilaiden ennusteen arvioimisessa tai tutkimuskäytössä uusien hoitomuotojen tehon seurannassa.

Eerika Koskinen

Vapaata rautaa todettavissa säännöllisesti kantasolujen siirron yhteydessä

Vapaata rautaa oli todettavissa säännöllisesti kantasolujen siirron yhteydessä. Väitöstutkimuksessa osoitettiin myös, että transferiinin 80 %:n rautakyllästeisyys on luotettava kynnysarvo vapaan raudan ilmaantumiselle. Voidaan päätellä, että vapaan raudan ilmaantuminen johtuu suureksi osaksi kantasolujen siirron esihoidon aiheuttamasta luuytimen punasolutuotannon lakkaamisesta ja sen seurauksena raudan hyväksikäytön taukoamisesta. Osasyynä on myös esihoidon aiheuttama transferriinitason lasku.

Leila Sahlstedt

Peräsuolisyövät voidaan tunnistaa glykaanirakenteidensa perusteella

Paksu- ja peräsuolisyövässä lisääntynyt podokalyksiinin esiintyminen liittyi huonompaan ennusteeseen, kun taas lisääntynyt REG4-ekspressio liittyi parempaan ennusteeseen. Peräsuolen adenoomat pystytään erottamaan syövistä glykaanirakenteidensa perusteella. Saadut tulokset voivat jatkossa johtaa siihen, että leikkauksen jälkeisiä syöpähoitoja pystytään paremmin kohdentamaan niille potilaille, jotka niistä eniten hyötyvät.

Tuomas Kaprio

Uusia hoitovaihtoehtoja imunesteturvotukseen ja alaraajan hapenpuutteeseen

Väitöskirjatutkimuksessa esitellään uusia geeniterapiaa hyödyntäviä hoitovaihtoehtoja esimerkiksi syöpähoidosta johtuvaan imunesteturvotukseen ja alaraajojen ahtauttavaan valtimotautiin liittyvään hapenpuutteeseen. Kasvutekijähoidon avulla onnistuttiin palauttamaan vaurioitunut imusuonisto toimintakuntoiseksi tutkimusta varten kehitetyssä isoeläinmallissa. Lisäksi osoitettiin, että useiden verisuonten kasvua säätelevien tekijöiden yhtäaikainen aktivoiminen johtaa uusien verisuonten kasvuun ja parantaa hapenpuutteesta kärsivän lihaksen rasituksen jälkeistä energia-aineenvaihduntaa.

Krista Honkonen

Vaikutuksiltaan uudet kolesterolilääkkeet käyttöön

Euroopan lääkevalmistekomiteassa ja Yhdysvaltain FDA:ssa tehdyt arviot evolokumabista (Repatha, Amgen) ja alirokumabista (Praluent, Sanofi) päätyivät esittämään näiden aineiden hyväksymistä käyttöön. Ne ovat ihmisen monoklonaalisia vasta-aineita, jotka estävät munuaisissa PCSK9-proteiinia, jolloin LDL-kolesterolin poistuminen seerumista lisääntyy. Uuden vaikutusmekanismin odotetaan edistävän sydänsairauksien ehkäisyä merkittävästi, joskin lääkkeiden vaikutusta sairastavuuteen ja kuolleisuuteen selvitetään yhä. Ruokavalioon liitettynä lääkkeet soveltuvat familiaalisen ja ei-familiaalisen hyperkolesterolemian ja muiden lipidihäiriöiden hoitoon etenkin silloin, kun statiinilla ei saavuteta riittävää vastetta tai se on potilaalle vasta-aiheinen. Lopullista EU-komission hyväksymispäätöstä alirokumabista odotetaan syyskuussa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Pioglitatsonin yhteys rakkosyöpään epävarma?

Kymmenvuotisessa seurannassa kolmessa mittavassa tiedostossa Yhdysvalloissa ei löydetty tilastollisesti merkitsevää yhteyttä diabeteslääke pioglitatsonin käytön ja rakkosyövän vaaran välillä, joskaan tutkimus ei pystynyt sulkemaan pois vähäisen vaaran mahdollisuutta. Ongelmaa on selvitelty viime vuosina useissa tutkimuksissa, mutta tulokset ovat olleet osin ristiriitaisia. Pioglitatsonin käyttäjillä ilmenneistä rakkosyöpätapauksista on jo maksettu korvauksia (SLL 2015;70:1434), ja valmisteyhteenvetoon on edellytetty varoitus mahdollisesta haitasta. Tutkijoiden mukaan seurantatutkimuksessa ilmenneet viitteet eturauhas- ja haimasyöpäriskeistä kaipaavat jatkotutkimuksia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Dikloksasilliini vähentää varfariinin antikoagulanttivaikutusta

Tanskalainen 519 varfariinipotilasta kattanut tutkimus totesi dikloksasilliinin heikentävän antikoagulanttivaikutusta. Ennen antibiootin käyttöä INR-arvo oli 2,59, ja antibiootti laski sen tasolle 1,97. Kuudella potilaalla kymmenestä INR-arvo oli alle hoidollisen tason. Fenoksimetyylipenisilliiniä tai amoksisilliiniä käyttäneillä INR-tasot kohosivat vastaavasti 0,10 ja 0,14. Tutkijat arvelevat, että myös dikloksasilliinia rakenteellisesti muistuttavat kloksasilliini ja flukloksasilliini vähentäisivät varfariinin tehoa, vaikka eivät niiden vaikutuksia tutkineetkaan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat