Kokemus stressistä auttaa myös 
lääkisläisiä sitoutumaan opintoihin

Stressi voi auttaa korkeakouluopiskelijoita menestymään opiskelussa.

SAK vaaransi ammattiyhdistysliikkeen 
maineen

Yhteiskuntasopimus kaatui. Miten tässä näin kävi?

Työterveyslaitos aloittaa yt-neuvottelut

Koko henkilöstöä koskevat neuvottelut voivat johtaa 200 työsuhteen päättymiseen.

Raskausajan metformiinihoito voi vaikuttaa lapsen myöhempään kokoon

Motorisessa, kielellisessä tai sosiaalisessa kehityksessä ei ollut eroja 18 kuukauden iässä, kertoo väitöstutkimus.

Pienetkin muutokset lisäävät liikkumisreseptin käyttöä

Liikkumisreseptin tunnettuus parani Pirkanmaalla.

Mikä ihmeen superselviytyjä?

Elämänkriisi aiheuttaa surua, kärsimystä, itsesääliä ja vihaa ja se on okei.

Hoitaja ei paikkaa lääkärivajetta

Hoitoon pääsyn ongelmien ratkaisemiseksi hoitajille on siirretty tehtäviä, jotka aiemmin kuuluivat lääkäreille. Uutta työnjakoa on syytä arvioida kriittisesti.

Auli Juntumaa, Jarmo Kantonen

Lääkäri 2013 - uusinta tutkimustietoa lääkäreistä: Lääkärit tyytyväisiä ammatinvalintaansa

Lääkäri 2013 -tutkimus on jatkoa vuodesta 1988 viiden vuoden välein toistetuille tutkimuksille lääkäriprofessiosta. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata ja analysoida lääkärikunnan taustatekijöitä, arvoja, koettua arvostusta, identiteettiä, työhön sijoittumista, työtyytyväisyyttä ja tyytyväisyyttä ammatinvalintaansa sekä näissä tapahtuneita muutoksia.

Markku Sumanen, Teppo Heikkilä, Harri Hyppölä, Hannu Halila, Jukka Vänskä, Juho Ruskoaho, Santero Kujala, Elise Kosunen, Irma Virjo, Kari Mattila

Lupaavia menetelmiä neuroinflammaation kuvantamiseen progressiivisessa MS-taudissa

Positroniemissiotomografian (PET) avulla on mahdollista arvioida aivojen laaja-alaista tulehduskuormaa etenevässä MS-taudissa. Tulevaisuudessa positroniemissiotomografiaa voidaan mahdollisesti hyödyntää etenevään taudinvaiheeseen siirtymässä olevien MS-potilaiden tunnistamisessa ja taudin vaikeusasteen arvioimisessa.

Eero Rissanen

Keskosina syntyneillä muita enemmän sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että keskosina syntyneillä on nuoruus- ja aikuisiässä muita enemmän sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. Ennen 34. raskausviikkoa syntyneillä tytöillä on jo 16-vuotiaana korkeampi verenpaine, ja pojilla suuremmat LDL-kolesterolin ja apolipoproteiini B:n pitoisuudet. Keskosina syntyneillä on aikuisena korkeampi verenpaine, suurempi kehon rasvaprosentti ja noin kolminkertainen metabolisen oireyhtymän riski täysiaikaisina syntyneisiin verrattuna.

Marika Sipola-Leppänen