Laparoskopia vai avoleikkaus peräsuolisyövän hoidossa?

Uudet anastomoosilaitteet, hemostaasimenetelmät ja erityisesti videoavusteinen tekniikka ovat tulleet jäädäkseen myös suoliston syöpäkirurgiaan. Potilaan verenvuoto on niukempaa, avanteita tarvitaan vähemmän ja erityisesti leikkauksesta toipuminen on nopeampaa hyödynnettäessä uusia tekniikoilta. Proksimaalisen koolonsyövän laparoskooppinen hoito on jo hyväksytty kirurgiyhteisössä turvalliseksi menetelmäksi: 5-vuotiskuolleisuus, paikallisuusiutuminen ja leikkauskomplikaatiot ovat samaa luokkaa tai vähäisemmät kuin avoleikkauksissa. Peräsuolen syövän laparoskooppisessa kirugiassa on kuitenkin vielä arasteltu. Tiedeyhteisö ei ole pystynyt ihan varmasti osoittamaan, että laparoskooppinen peräsuolen poisto on yhtä turvallista kuin avoleikkaus nimenomaan syövän uusiutumisen kannalta. Nyt asiasta on valmistunut hyvä kansainvälinen satunnaistettu monikeskustutkimus, jossa leikkaushoidon läpikäyneitä potilaita on seurattu peräti kolme vuotta.

Hannu Paajanen

Huonontaako hoitotulosten julkinen vertailu sydäninfarktin hoitoa?

Yhdysvaltojen eräissä osavaltioissa on pitkään julkaistu sairaaloiden ja kardiologien toimenpiteisiin liittyvät kuolleisuustilastot, jotta potilaat ja heitä hoitavat lääkärit voisivat paremmin valita intervention tekijän. Julkisen raportoinnin on ajateltu parantavan hoidon laatua ja vähentävän turhia toimenpiteitä. Uuden tutkimuksen mukaan raportointi näyttää kuitenkin lisäävän kuolleisuutta sydäninfarktiin, koska suuren riskin potilaiden pallolaajennustoimenpiteitä vältellään näissä osavaltioissa.

Juhani Airaksinen

Malli ennustaa virtsanpidätyskyvyn palautumista prostatektomian jälkeen

Yhdistämällä eturauhassyöpäpotilaan ikä, painoindeksi ja ASA-luokitus magneettikuvauksella mitattuun membranoottisen virtsaputken pituuteen kyetään potilaan virtsanpidätyskyvyn palautumisen todennäköisyys arvioimaan ennen prostatektomiaa. Tähän tulokseen tuli yhdysvaltalais-japanilainen tutkimusryhmä vertailtuaan useita pehmytkudosparametreja 2 849 potilaan taudin levinneisyyden selvittämiseksi ennen toimenpidettä tehdyssä lantion alueen magneettikuvauksessa.

Ossi Lindell

Ravistellun vauvan oireyhtymä - vaikeasti tunnistettava kaltoinkohtelu

Vauvan ravistelu voi aiheuttaa hengenvaarallisia aivovammoja.

Niina Salokorpi, Juha-Jaakko Sinikumpu, Willy Serlo

Alkoholin ongelmakäytön tunnistaminen ja hoito

Alkoholin ongelmakäyttäjän hoidossa on tärkeää ottaa huomioon potilaan muutosvalmiuden eri vaiheet.

Sari Castrén, Anna-Maija Pakkanen, Hannu Alho

Äkillinen rintakipu - sydänlihastulehdus vai sydäninfarkti?

Sydänlihastulehduksen ja sydäninfarktin välillä pystytään usein tekemään erotusdiagnoosi oireiden ja EKG:n perusteella.

Kjell Nikus, Ville Kytö

Työikäisten mielenterveyskuntoutus

Mielenterveyskuntoutus lääkinnällisenä kuntoutuksena sisältää monimuotoisia kuntoutuspalveluja lakisääteisestä psykoterapiakuntoutuksesta kurssimuotoiseen kuntoutustoimintaan.

Tanja Laukkala, Katinka Tuisku, Heidi Fransman, Helena Vorma

Insuliinihoidon aloittaminen tyypin 2 diabeteksessa

Varsinais-Suomessa aloitettiin 1991-1996 insuliinihoito 884:lle tyypin 2 diabetespotilaalle. Ensimmäisessä osatyössä tutkittiin kyseistä joukkoa ja havaittiin sokerihemoglobiinin laskeneen insuliinin aloituksen jälkeen keskimäärin 2 %.

Markku Vähätalo

Sosiaalisten tilanteiden pelon ja masennuksen yhteys nuoruusiässä

Sosiaalisten tilanteiden pelko ja masennus olivat yleisiä jo 15-vuotiailla ja 17-vuotiailla. Niiden samanaikainen esiintyminen oli yleistä. Tyttöjen oirehdinta oli yleisempää kuin poikien. Tytöillä masennus 15-vuotiaana lisäsi samanaikaisen sosiaalisten tilanteiden pelon riskiä 17-vuotiaana, pojilla taas sosiaalisten tilanteiden pelko 15-vuotiaana lisäsi samanaikaisen masennuksen riskiä 17-vuotiaana. Häiriön vaihtuminen sosiaalisten tilanteiden pelosta masennukseen seurannassa oli erittäin harvinaista, toisin päin vaihtumista tapahtui, mutta sekin oli varsin harvinaista.

Juha-Matti Väänänen

Lyhyt- ja pitkäaikaistulokset sekä elämänlaatu nivustyrän avoleikkauksissa

Väitöskirjassa vertailtiin avokirurgiassa käytettyjä verkkoja, tutkittiin muutoksia potilaiden elämänlaadussa ja etsittiin ennustekijöitä korjauksen jälkeen esiintyvälle nivuskivulle.

Georgios Pierides