Sydämen kroonisen vajaatoiminnan hoito nyt ja tulevaisuudessa

Beetasalpaajat, ACE:n estäjät ja angiotensiinireseptorin salpaajat ovat edelleen sydämen systolisen vajaatoiminnan hoidon kulmakiviä.

Heikki Ukkonen

Sydämen vajaatoiminnan mekanismit ja vanhusten vajaatoiminnan erityispiirteet

Sydämen vajaatoiminta on oireyhtymä, jota potee lähes 10 % yli 75-vuotiaasta väestöstä. Joka toinen sitä sairastava on 80-vuotias tai sitä vanhempi.

Markku Kupari

Sydämen pitkälle edenneen vajaatoiminnan palliatiivinen hoito

Oireenmukainen, palliatiivinen hoito ei tarkoita samaa kuin saattohoito kuoleman lähestyessä.

Reijo Tilvis, Riitta Antikainen

Liikunta sydämen vajaatoiminnan hoidossa

Sydämen vajaatoiminta on oireyhtymä, jossa todetaan muutoksia paitsi sydämessä myös mm. verisuonissa, autonomisessa hermostossa, luurankolihaksissa ja keuhkoissa.

Kai Kiilavuori

Sydämen vajaatoiminnan omahoito

Sydämen vajaatoiminnan omahoidolla tarkoitetaan toimia, joilla potilas itse voi terveydenhuollon ammattilaisten ohjeiden perusteella vaikuttaa oireisiin, oireyhtymän etenemiseen ja ennusteeseen.

Jyri Lommi

Sinnikäs asenne auttaa verenvuototautipotilasta

Von Willebrandin tautia sairastava silmätautien erikoislääkäri Hannele Kareranta on kokenut hoidon mullistumisen 1950-luvulta tähän päivään. Ennalta ehkäisevä täsmälääke toi vihdoin avun.

Ulla Toikkanen

Suomessa käytetään Pohjoismaista eniten mikrobilääkkeitä avohoidossa

Mikrobilääkkeiden kokonaiskulutus avohoidossa on ollut Suomessa 2000-luvulla tasaista, mutta eri lääkeryhmien osuuksissa on tapahtunut muutoksia.

Tommi Maunuksela, Pentti Huovinen, Jaana Vuopio

70-vuotiaan rouvan hengenahdistus - osa 2

70-vuotias nainen voipui nopeasti aamu-uinnillaan. Vielä rannasta mökille kävellessä happi tuntui loppuvan. Nainen näytti kalpealta ja uupuneelta ja muuttui nopeasti hieman sekavaksi ja kylmänhikiseksi. Mies kutsui ambulanssin. Lisähappi auttoi nopeasti hengenahdistukseen ja nainen kertoi päänsä kirkastuneen.

Raili Kauppinen

Perusopetuksen resurssit on turvattava

Tänä syksynä lääketieteen opintonsa aloittavat fuksit valmistuvat erikoislääkäreiksi 2030-luvulla. Laadukkaan ja tulevaisuuden oppimistarpeisiin vastaavan koulutuksen turvaamiseksi tiedekunnissa on menossa curriculum-uudistus. Opetukseen pyritään sisällyttämään lääketieteellisen tiedon ja kliinisen ongelmanratkaisun lisäksi muita ammatissa tarvittavia taitoja, kuten tieteellisen tutkimuksen kriittistä arviointia ja sen tulosten hyödyntämistä, vuorovaikutustaitoja, terveyspolitiikkaa ja lääkäriksi kasvamisen tukemista.

Eveliina Ronkainen

Jäsenistö

30.3.2015 Tero Eklund, Henri Johannes Haapanen, Jari Tapio Huovinen, Saija Jokinen, Janna Maria Kelahaara, Marjut Hannele Kiviniitty, Hanna Elisabeth Kokkonen, Antti Koskela, Jenni Kosonen, Hanna -Riikka Laitinen, Joonas Mikael Lehto, Valtteri Lång, Juuso Orava, Salla-Marjukka Paju, Pekka Peroja, Pekka Pinola, Ukko Teppo, Henri Terho, Roope Bob Tikkanen, Annukka Torkki, Atte Samuel Veteläinen