Tulehdusgeenit säätelevät HDL-hiukkasten määrää ja laatua

Väitöstyössä etsittiin geenejä suomalaisessa väestössä, joiden eri muodot voivat altistaa matalalle HDL-kolesterolipitoisuudelle. Useita uusia matalalle HDL-kolesterolipitoisuudelle altistavia geenimuotoja löydettiinkin, joista useat on aikaisemmin yhdistetty immuunijärjestelmän toimintaan ja tulehdusreaktion käynnistymiseen, mutta joiden yhteyttä rasva-aineenvaihduntaan ei ole aiemmin tunnettu. Osalla tutkittavista osoittautui olevan geneettinen alttius rasvakudoksen ja verenkierron matala-asteiseen tulehdukseen. Mitä enemmän tulehdusgeenien luentaa lisääviä geenimuotoja henkilöllä esiintyi, sitä voimakkaampi tulehdustila elimistöön kehittyi, ja sitä matalampi oli myös tutkittavien HDL-kolesterolipitoisuus. Tällainen tulehdus voi estää kolesterolin siirtymistä rasva- ja tulehdussoluista verenkiertoon, jolloin kolesteroli kertyy verisuonen seinämään ja HDL-kolesterolin pitoisuus veressä pienenee.

Pirkka-Pekka Laurila

Kipu ja ahdistuneisuus aikuispotilailla luuydinnäytteenoton aikana

Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida erilaisia kivunlievitysmenetelmiä aikuispotilailla, joilta otetaan luuydinnäyte. Erityistä huomiota kiinnitettiin toimenpidettä edeltävään ahdistuneisuuteen ja sen vaikutukseen toimenpidekipuun.

Anna-Maria Kuivalainen

Bentsodiatsepiineille kiitos Psyykenlääkkeiden oikea käyttö voi auttaa elämään mielekkään ja vaiherikkaan elämän, kirjoittaa Jani Saxell.

Nuoruus on siivekästä ja veristä, varsinkin jos tulee aikuiseksi 1980-90-lukujen taitteessa. Silloin kaikki tuntui hetken olevan mahdollista: Berliinin muuri murtui rauhanomaisesti, Neuvostoliitto meni mailleen. Pian Etelä-Afrikka potkaisi apartheidin pallon jalastaan, ja Jasser Arafat ja Jitzhak Rabin paiskasivat kättä Valkoisen talon pihanurmella.

Jani Saxell

Eteisvärinä, sepelvaltimotauti ja suorat antikoagulantit

Uusien, niin sanottujen suorien antikoagulanttien käyttö on nopeasti yleistymässä eteisvärinäpotilaan aivohalvauksen ehkäisyssä.

Mika Lehto, Tuomas Kiviniemi

Diabeteslääke DPP-4-estäjien sydänturvallisuus tarkasteluun

Inkretiinien metaboliaa estävien diabeteslääkkeiden (DPP-4-estäjät) sydänturvallisuus on noussut tarkasteluun. Lumekontrolloidussa SAVOR-tutkimuksessa oli yli 16 000 tyypin 2 diabetespotilasta, joilla oli sydänsairauksia tai suuri riski sairastua niihin. Saksagliptiinillä (Onglyza, AstraZeneca) hoidetuilla oli 2 vuoden seurannassa 27 % suurempi riski joutua sairaalahoitoon sydämen vajaatoiminnan vuoksi kuin lumeella hoidetuilla. Myös kokonaiskuolleisuus oli suurempi saksagliptiinillä hoidetuilla kuin lumelääkityillä, joskin eron tilastollinen merkitys jäi osin epäselväksi. Yhdysvaltain FDA:n neuvonantajapaneeli saa pohdittavakseen, tulisiko lääkkeen käyttöön lisätä varoituksia tai onko kysymyksessä niin sanottu ryhmävaikutus, jonka piiriin kuuluisivat myös alogliptiini (Nesina/Vipidia, Takeda), linagliptiini (Trajenta, Boehringer Ingelheim), sitagliptiini (Januvia/Xelevia, MSD/Orion Pharma) ja vildagliptiini (Galvus, Novartis). Lääkkeet poikkeavat toisistaan vaikutustensa voimakkuuden ja entsyymiselektiivisyytensä suhteen, mikä saattaisi selittää eroja haittavaikutuksissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Bevasitsumabi kohdunkaulan syöpään

Euroopan lääkevalmistekomitean esityksestä Euroopan komissio on hyväksynyt bevasitsumabin (Avastin, Roche) käytettäväksi kohdunkaulan syövän hoidossa yhdessä tavanomaisen kemoterapian kanssa. Bevasitsumabi yhdistetään hoitoon paklitakselilla ja sisplatiinilla tai paklitakselilla ja topotekaanilla. Hoidot kohdistetaan itsepintaisiin, toistuviin tai metastasoineisiin kohdunkaulan syöpiin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lifitegrasti avuksi kuiviin silmiin

Lifitegrasti 5 %:n silmätippoina yli 1 800 potilasta käsittäneissä tutkimuksissa auttoi kuivien silmien ärsytysoireissa, joiden hoito on usein hankalaa. Aine on pienimolekyylinen integriinin antagonisti, joka vähentää silmien sidekalvojen tulehdusta estämällä T-solujen toimintaa. Valmisteen myyntilupahakemuksen käsittelyä on nopeutettu Yhdysvalloissa, joten se saataneen käyttöön vielä kuluvan vuoden aikana.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ibuprofeenin suuria annoksia vältettävä

Euroopan lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean arvion mukaan suuriin tulehduskipulääke ibuprofeenin annoksiin (2 400 mg/päivä tai enemmän) liittyy pieni lisääntynyt vaara sydäninfarktiin ja aivohalvaukseen. Saman vaaran todetaan liittyvän myös COX-2-estäjiin ja diklofenaakkiin. Kun ibuprofeenia käytetään pienempinä annoksina (kuten 1 200 mg/päivä), mainittua vaaraa ei ilmeisesti ole, ja ilman reseptiä ostettavissa valmisteissa ibuprofeenin annossuositukset ovat yleensä tämän suuruisia. Lääkäreitä kehotetaan arvioimaan potilaan sydänsairauksien riskitekijät, ennen kuin pitkäkestoinen ibuprofeenihoito aloitetaan suurilla annoksilla. 2 400 mg/päivä tai suurempia ibuprofeenin annoksia on vältettävä, jos potilaalla on sydämen vajaatoiminta, sydänsairaus, verenkiertohäiriöitä tai jos hän on sairastanut sydänkohtauksen tai aivohalvauksen. Ehdotukset valmisteyhteenvetoihin tehtävistä muutoksista menevät vielä ihmislääkkeiden tunnustamis- ja hajautetun menettelyn koordinaatioryhmän käsittelyyn.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Laastari pähkinäallergiaan

Ranskalainen DBV Therapeutics kehittelee valmisteita ruoka-allergioiden ehkäisyyn. Pähkinäallergiaan on tulossa elektrostaattinen laastari (Viaskin Peanut), josta pähkinän valkuaisaineet siirtyvät ihon pintakerroksiin. Tämä aktivoi immuunijärjestelmän ilman että valkuaisaineet pääsisivät verenkiertoon aiheuttamaan systeemisen reaktion. Tutkimuksissa hoito on vähentänyt pähkinän aiheuttaman anafylaksian vaaraa, ja valmisteelle haetaan nyt myyntilupaa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Julkaisuharha vinoutti kuvaa psyykenlääkkeistä

Tiedelehdissä julkaistut tutkimukset ahdistuksen hoitoon tarkoitetuista lääkkeistä antoivat lääkehoidon eduista myönteisemmän kuvan, kuin mikä muodostui kokonaiskäsitykseksi arvioitaessa lääkkeen kaikki sekä julkaistut että julkaisemattomat tutkimukset. Myyntilupahakemuksessa viranomaiselle toimitetuista tutkimuksista 41/57 (78 %) oli lääkkeille myönteisiä, mutta lähes kaikki julkaistut tutkimukset, eli 43/45 (96 %, p < 0,001), olivat tuloksiltaan myönteisiä. Lääkkeille kielteisistä 16 tutkimuksesta vain kolme (19 %) julkaistiin. Viranomaiselle toimitetuista 41 tutkimuksesta, jotka olivat lääkkeelle myönteisiä, jäi julkaisematta vain yksi (12 %). Lääkkeille kielteisistä 16 tutkimuksesta jäi julkaisematta seitsemän (44 %). Tutkittu aineisto käsitti vaiheissa II ja III tehdyt lumekontrolloidut tutkimukset ahdistuksen hoitoon tarkoitetuista nk. toisen polven masennuslääkkeistä, kuten paroksetiini, sertraliini, fluoksetiini, fluvoksamiini, essitalopraami, venlafaksiini ja duloksetiini. Tutkijoiden mukaan lääkkeiden eduista saa julkaisuharhan takia liioitellun myönteisen kuvan, jos lukee vain tiedelehtiä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä