Yleislääkärin rooli nuorten mielenterveyden häiriöiden hoidossa

Nuoria hoidetaan ja tuetaan moniammatillisesti perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa ja muissa palvelujärjestelmissä.

Elina Hermanson, Silja Kosola, Marjo Kuortti, Henna Haravuori

Paranemisvasteen patobiologia aivovaltimonpullistuman endovaskulaarisen hoidon jälkeen

Lukinkalvonalinen verenvuoto aiheuttaa pysyvän neurologisen haitan tai kuoleman valtaosalle potilaista. Aivovaltimopullistumia voidaan hoitaa joko mikrokirurgisella leikkauksella tai tukkimalla pullistuma suonensisäisesti. Suonensisäiset hoitomenetelmät ovat viime vuosikymmeninä kehittyneet merkittävästi, mutta edelleen osaa pullistumista ei voida tällä menetelmällä hoitaa ja ajoittain hoidon tulos ei ole pitkällä aikavälillä pysyvä.

Serge Marbacher

Uusi sokerirakenne vaimentaa allergista tulehdusta

Väitöstutkimuksessa kehitettiin 51 erilaista sokerirakennetta Candida albicans -hiivan sokerirakenteiden pohjalta. Tehokkaimmaksi näistä osoittautui asetyloitu trivalentti mannobioosi, TADM. Tämä sokerirakenne osoittautui tutkimuksissa jopa paremmaksi kuin jo kliinisessä käytössä olevat tehosteet.

Kaarina Mäkinen

Keskikäytäväantrostomian merkitys poskiontelokirurgiassa

Väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli verrata kahden eri endoskooppiavusteisen leikkausmenetelmän (uncinektomia vs. uncinektomia yhdistettynä keskikäytäväantrostomiaan) välisiä mahdollisia eroja, hyötyjä ja haittavaikutuksia.

Jyri Myller

Mitokondrion DNA:n ylläpidon häiriöt neuromuskulaaritaudeissa ja valproaatin maksatoksisuudessa

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää mitokondrion DNA:n ylläpidon häiriöiden geneettistä taustaa ja niihin liittyviä kliinisiä taudinkuvia. Tutkimuksessa selvitettiin myös POLG1-mutaatioihin liittyviä taudinkuvia ja POLG1-mutaatioihin liittyvän akuutin maksavaurion taustaa. Valproaatin vaikutusta mitokondrioiden toimintaan tutkittiin kokeellisessa maksasolumallissa.

Tuomas Komulainen

Keuhkoputkien supistumisherkkyys ja inflammaatio pienillä, hengitystieoireisilla lapsilla

Väitöstutkimuksen tavoitteina oli selvittää uusien menetelmien toimivuutta leikki-ikäisen lapsen keuhkoputkien supistumisherkkyyden ja astmaattisen tulehduksen arvioinnissa. Lisäksi tavoitteena oli tutkia vanhempien tupakoinnin vaikutusta lapsen keuhkojen toimintaan.

Satu Kalliola

Elinluovutuksen turvaaminen on osa aivokuolleen potilaan hoitoa

Selkeät ohjeet mahdollisen elinluovuttajan tunnistamisesta ja alkuhoidosta sekä henkilökunnan koulutus tuottivat OYS:ssa nopeasti tulosta. Yhteydenotot elinsiirtotoimistoon ja elinsiirtojen määrä kaksinkertaistuivat parissa vuodessa.

Tero Ala-Kokko, Sinikka Sälkiö

Varenikliini vähentää viinansietoa

Tupakasta vierottamiseen käytetty varenikliini (Champix, Pfizer) voi vähentää alkoholin sietoa, vahvistaa juopuneisuutta ja saattaa johtaa aggressiiviseen käyttäytymiseen sekä hetkellisiin muistamattomuuskohtauksiin (black outs). Yhdysvaltain FDA lähetti tästä tiedotteen lääkäreille ja lisäsi haitat valmisteeseen laatikoituna varoitustekstinä. Valmisteyhteenvedossa on jo laatikoitu varoitusteksti neuropsykiatrisista haittavaikutuksista, kuten kouristuksista, masennuksesta, itsetuhoisesta käyttäytymisestä ja itsemurhayrityksistä. Lääkkeen valmistaja oli omiin tutkimuksiinsa vedoten esittänyt FDA:lle, että valmisteesta tulisi poistaa viimeksi mainittu laatikoitu varoitusteksti, mutta viranomaisen neuvonantajapaneeli esitti varoituksen jatkamista. Valmistajalla on käynnissä haittavaikutuksista jatkotutkimuksia, joista saataneen tuloksia runsaan vuoden kuluttua.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kaksoisleuasta eroon lääkkeellä?

Yhdysvalloissa FDA:n asiantuntijapaneeli esittää hyväksyttäväksi kaksoisleuan rasvakertymien poistamiseen deoksikoolihappoa sisältävää valmistetta (A

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Digoksiini siirtyy vähitellen historiaan

Digoksiinin käyttöön liittyi merkittävästi lisääntynyt kokonaiskuolleisuus, verisuoniperäinen kuolleisuus ja äkillisten kuolemien määrä eteisvärinäpotilailla, jotka saivat antikoagulanttia. Potilaat (n = 14 171), joilla oli aivohalvauksen riskitekijöitä ja osalla myös sydämen vajaatoiminta, kerättiin 45 maasta retrospektiiviseen analyysiin (ROCKET AF). Heistä 5 239 (37 %) sai hoidoksi digoksiinia, ja antikoagulanttina oli joko rivaroksabaani tai varfariini. Digoksiinia saaneissa oli enemmän naisia kuin miehiä (42 vs 38 %), heillä oli ollut useammin sydämen vajaatoiminta (73 vs 56 %), diabetes (43 vs 38 %) ja pysyvä eteisvärinä (88 vs 77 %; p < 0,0001). Digoksiiniin liittyi sataa potilasvuotta kohti laskettuna lisääntynyt kokonaiskuolleisuus (5,41 vs 4,30, riskisuhde 1,17; 95 %:n LV 1,04-1,32; p = 0,0093), verisuoniperäinen kuolleisuus (3,55 vs 2,69; riskisuhde 1,19, 95 %:n LV 1,03-1,39, p = 0,0201) ja äkillisten kuolemien määrä (1,68 vs 1,12; riskisuhde 1,36; 95 %:n LV 1,08-1,70, p = 0,0076).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä