77880 osumaa

Luuytimen mesenkymaalisten kantasolujen systeeminen annostelu

Kantasolujen istutus voidaan toteuttaa eri tavoin, mutta annostelu verenkiertoon on helposti lähestyttävin ja nopein tapa ja ainoa mahdollisuus sellaisten tautitilojen hoidossa, jossa ei ole tiettyä kohdekudosta. Huolimatta tutkimusten runsaasta määrästä verenkiertoannosteluun ja sitä kautta solujen kohdekudokseen hakeutumiseen vaikuttavia tekijöitä ja ilmiöitä ymmärretään puutteellisesti. Erityisenä ongelmana nähdään solujen taipumus hakeutua muiden kohdekudosten kustannuksella runsain määrin keuhkokudokseen, mihin liittyy myös turvallisuusnäkökohtia.

Tuomas Mäkelä

Vasta-aineita tulossa uusille antikoagulanteille

Dabigatraanin (Pradaxa, Boehringer Ingelheim) vasta-aineen idarusitsumabin myyntilupahakemus jätettiin Euroopan lääkeviraston (EMA), Yhdysvaltojen FDA:n ja Kanadan lääkeviranomaisen arvioitavaksi. Vapaaehtoisilla suoritetuissa tutkimuksissa, joissa oli mukana myös ikääntyneitä ja munuaisen toiminnanvajausta sairastavia, idarusitsumabi kumosi nopeasti ja pysyvästi dabigatraanin antikoagulanttivaikutuksen ilman tromboottisia seuraamuksia. Täydentävät tutkimukset on käynnistetty potilailla, joilla on henkeä uhkaava verenvuoto tai äkillisen leikkauksen tarve.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Mukolyytteihin voi liittyä anafylaksiaa ja ihoreaktioita

Limaa irrottavina yskänlääkkeinä suun kautta käytetyt bromheksiiniä ja sen metaboliittia ambroksolia sisältävät ja osin ilman reseptiä ostettavat valmisteet voivat aiheuttaa anafylaktisia reaktioita ja vakavia ihosivuvaikutuksia. Euroopan lääkevirasto on selvittänyt asiaa, ja valmisteyhteenvetoihin lisätään varoitukset. Ihosivuvaikutuksina voi ilmetä esimerkiksi erythema multiforme, Stevens-Johnsonin oireyhtymä ja toksinen epidermaalinen nekrolyysi. Haittavaikutukset ovat harvinaisia, mutta pienikin riski on merkittävä, kun osa valmisteista on itsehoitovalmisteita. Käyttöohjeiden korjaukset käsitellään vielä Euroopan komissiossa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tulehduskipulääkettä vain harkiten sydäninfarktin jälkeen

Sydäninfarktin jälkeiseen antitromboottiseen lääkitykseen lisätty lyhytkestoinenkin tulehduskipulääkkeiden (NSAID) käyttö lisäsi verenvuotojen ja tromboottisten tapahtumien vaaraa. Vaikka havainto kaipaa vielä varmistusta, sydäninfarktin äskettäin sairastaneelle tulisi määrätä tulehduskipulääkkeitä harkiten. Tanskan kansallisiin terveysrekistereihin perustuvassa tutkimuksessa oli 62 000 äskettäin sydäninfarktin sairastanutta (keskimäärin 67,7-vuotiaita, miehiä 63 %) vuosilta 2002-11. Heidän asetyylisalisyylihapon, klopidogreelin tai antikoagulanttitablettien ja NSAID-valmisteiden käyttönsä infarktin jälkeen selvitettiin. 34 %:lle oli määrätty ainakin kerran NSAID-resepti. NSAID-valmisteita käyttäneillä verenvuotojen esiintymistiheys (tapahtumia/100 potilasvuotta) oli 4,2 (95 %:n LV 3,8-4,6) ja niitä käyttämättömillä 2,2 (2,1-2,3). Vastaavat sydäntapahtumien esiintymistiheydet olivat 11,2 (10,5-11,9) ja 8,3 (8,2-8,4). Sydäntapahtumien ja vuotojen lisääntynyt vaara oli NSAID-valmisteita käyttäneillä ilmeinen riippumatta siitä, mikä antitromboottinen lääke tai NSAID oli käytössä ja kuinka pitkään NSAID-valmisteita oli käytetty. Löydös on tärkeä, koska useita tulehduskipulääkkeitä voi ostaa itselääkitykseen ilman reseptiä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Statiini vähentää koronaaritautiriskiä HIV-potilaalla?

HIV-potilailla tiedetään olevan suurentunut riski sairastua sydäninfarktiin. HIV-potilaita koskeneessa suppeassa tutkimuksessa vuoden kestänyt hoito atorvastatiinilla vähensi koronaarisuonien arterioskleroottisia muutoksia. 40 samankaltaistettua HIV-potilasta, joilla oli subkliininen koronaarisuonten arterioskleroosi ja LDL-kolesteroli alle 3,37 mmol/l, satunnaistettiin saamaan joko atorvastatiinia tai lumetta. Sepelvaltimoiden tilaa seurattiin muun muassa koronaari-CT-angiografialla. Suuren riskin plakit sepelvaltimoissa vähenivät statiinihoidolla - 0,2 % (95 %:n LV -0,6-0,2), mutta eivät lumehoidolla 0,4 % (0,0-0,7, p = 0,03). Myös LDL-kolesteroliarvo pieneni atorvastatiinilla merkittävästi enemmän kuin lumeella. Potilasmäärän pienuuden ja lyhyen hoitojakson vuoksi tarvitaan jatkotutkimuksia selvittämään, vähensikö statiinihoito myös sydänsairauksien riskiä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Testosteronin käyttöön rajoituksia

Sydänhaittojen välttämiseksi Yhdysvaltain FDA rajoitti testosteronivalmisteiden käytön vain aivolisäkkeen tai kivesten sairauksissa asianmukaisesti todetun pienen testosteronipitoisuuden ja tutkimuksin vahvistetun hypogonadismin hoitoon. Valmistajien edellytetään tekevän lisää tutkimuksia testosteronihoitoon liittyvien sydänsairauksien ja aivohalvauksen riskien selvittämiseksi. Käytön rajoitukset liitetään testosteronia sisältävien iholaastarien, liuoksien, geelien ja injektiovalmisteiden valmisteyhteenvetoihin. Tutkimustieto testosteronin sydänhaitoista on osin ristiriitaista. Riskit ovat tulleet esiin osassa tutkimuksia, kuten yli 50 000 testosteronin käyttäjää käsittäneessä rekisteritutkimuksessa, jossa sydäninfarktien määrä kaksinkertaistui diagnosoitua sydänsairautta potevilla yli 65-vuotiailla miehillä. Valmisteiden turvallisuudesta alettiin keskustella, kun reseptien määrän todettiin v. 2009-13 lisääntyneen Yhdysvalloissa 75 % lähinnä 40-64-vuotiailla miehillä, joiden testosteronipitoisuuksien epäiltiin pienentyneen iän takia mutta ilman todettua sairautta. Turvallisuutta on selvitetty myös Euroopassa (SLL 2014;69:1254).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030