Uusia C-hepatiittilääkkeitä arvioidaan jo

Professori Martti Färkkilä pohti pääkirjoituksessa Lääkärilehdessä 23/2015 (1), pitäisikö kaikki C-hepatiittipotilaat hoitaa. Hän myös toivoi C-hepatiittilääkkeiden pikaista arviointia. Uudet interferonittomat C-hepatiitin yhdistelmähoidot ovat herättäneet runsaasti keskustelua myös muualla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Pääasiallisena syynä poikkeukselliselle huomiolle on ollut hyvän siedettävyyden ja kliinisen vaikuttavuuden lisäksi näiden lääkkeiden erittäin korkea hinta.

Tuomas Oravilahti, Vesa Kiviniemi, Ulla Härkönen

Keuhkokuumeen ennustetekijät

Kaikkia keuhkokuumepotilaita ei hoideta sairaalassa, ja siksi olisikin tärkeää tietää, milloin vaara uhkaa ja potilas olisi syytä lähettää päivystykseen. Suuren riskin potilaan voi tunnistaa pneumonian vaikeusasteen arviointikriteerien perusteella.

Heikki Ekroos

Sairaalabakteerien vähentäminen laitoksissa on haastavaa

Moniresistentit bakteerit ovat ongelma ympärivuorokautisessa hoidossa. Paikassa, jossa asuu muistisairaita ja jossa käytetään yhteisiä pesu- ja WC-tiloja, niitä on vaikea hävittää, kun ne kerran ovat päässeet pesiytymään.

Kaisu Pitkälä

Kognitiivinen tietoisuusterapia ehkäisee masennuksen uusiutumista

Tavallisin tapa masennuksen uusiutumisen ehkäisyssä on estolääkitys masennuslääkkeillä masennuksesta paranemisen jälkeenkin. Vuosien pitkäaikaiskäytössä masennuslääkkeet aiheuttavat osalle potilaista elämänlaatua heikentäviä sivuvaikutuksia, esimerkiksi seksuaalitoimintojen häiriöitä ja painon nousua. Toisaalta kognitiivisen tietoisuusterapian (mindfulness-based cognitive therapy, MBCT) on useissa tutkimuksissa osoitettu vähentävän masennuksen uusiutumisriskiä merkitsevästi tehokkaammin kuin lume tai pelkkä tavanomainen hoito.

Tero Taiminen

Epigenomin tiekartta

Ihmisen genomi julkaistiin 14 vuotta sitten. Vaikka se oli mullistava saavutus, ovat vaikutukset käytännön lääketieteeseen olleet toistaiseksi yllättävän laimeat. Yksi syy voi olla epigenetiikassa. Se on monimuotoinen ja myös ainakin osittain periytyvä järjestelmä, jolla geenien ilmaantumista säädellään. Hauska tapa havainnollistaa epigenetiikkaa Beethovenin 5. sinfonian avulla löytyy muuten Naturen verkkosivuilta.

Heikki Arvilommi

Tytön viivästynyt puberteetti

Tytön puberteetti on viiveinen, mikäli rintarauhasen kehittyminen ei ole alkanut 13 vuoden ikään mennessä.

Elina Vuori-Holopainen, Tiina Laine

Poikien viivästynyt murrosiän kehitys

Murrosiän viivästynyt kehitys on vahvasti perinnöllistä, eikä sen taustalta tavallisesti ole osoitettavissa kroonista sairautta tai oireyhtymää.

Tero Varimo, Matti Hero, Taneli Raivio

Lisääntyvätkö nuorten mielenterveyden ongelmat?

Nuorten pahoinvoinnin ja mielenterveyden häiriöiden oletetaan yleisesti lisääntyvän.

Riittakerttu Kaltiala-Heino, Mauri Marttunen, Sari Fröjd

Nuorten käytöshäiriön ja antisosiaalisen käyttäytymisen psykososiaaliset hoitomuodot

Systemaattiseen hakuun perustuva kirjallisuuskatsaus

Nina Lindberg, Klaus Ranta, Vera Gergov, Thea Strandholm, Veli-Matti Tainio, Leena Ehrling, Mauri Marttunen

Streptokokit aiheuttavat todennäköisimmin valtaosan ruusutulehduksista

Streptokokit ja erityisesti G-ryhmän streptokokki ovat todennäköisimmät taudinaiheuttajat valtaosassa ruusutulehduksista. Ruusutulehduksen riskitekijöitä ovat ihorikkoumat, krooninen turvotus ja ylipaino. Uusiutuvaan ruusutulehdukseen liittyvät jo aiemmin uusiutunut ruusutulehdus, krooniset ihosairaudet ja erityisesti psoriasis, diabetes, iän karttuminen ja painoindeksin kohoaminen sekä mahdollisesti nielurisojen poisto.

Matti Karppelin