3902 osumaa

Harmaata ja mustaa terapiaa

Psykoterapiassa käsitellään usein julman raskaita tunteita ja elämän ääri-ilmiöitä. Niitä ovat nöyryytykset, häpeä ja syyllisyys, jotka uhkaavat johtaa murhaan tai itsemurhaan, lamaavat ahdistukset tai elämänhalun menetys. Terapeutin ammatissa voi kuitenkin toimia aivan kuka tahansa, kunhan ei käytä psykoterapeutin suojattua ammattinimikettä. Lailliseksi on tulkittu mainos, jossa itsensä nimittänyt terapeutti tarjoaa viattomasti psykoterapiaa.

Hannu Lauerma

Taidesuunnistus, mikä kummajainen se on?

Pirkanmaan taidetoimikunta järjesti 22.-24.4.2005 Pirkanmaalla taidesuunnistuksen. Tuolloin kolmen päivän ajan Pirkanmaan alueella noin 260 taiteilijaa 175 eri osoitteessa oli tavattavissa työnsä ääressä. Yleisöllä oli vapaa pääsy taiteilijoiden ateljeihin ja sellaisiinkin näyttelytiloihin, joihin normaalisti on pääsymaksu. Taiteilijat itse olivat paikalla koko kolmipäiväisen rupeaman ja selittivät auliisti töitään ja tekotapojaan.

Ulla-Kaija Lammi

... ja tulee kotona pärjäämättömyyden vuoksi pysyvään laitoshoitoon...

Kollegani eivät ymmärrä minua (noin yleisesti ottaen ja oikeat geriatrit pois lukien). Se johtuu siitä, etteivät he vielä ole nähneet valoa. Koska minä olen, ja asia on perimmältään melko helppo, esitän muutaman havaintoesimerkin avulla, miten valo tulee näkyväksi. Kun olet sisäistänyt esitetyt kolme teesiä, valo näkyy ihan itsestään, eikä ollenkaan tarvitse tarpoa minkäänlaisessa mummojen suossa.

Harriet Finne-Soveri

Surun ruumiinavaus

Anna-Leena Härkösen Loppuunkäsitelty kertoo kirjailijan sisaren itsemurhasta ja sitä seuranneesta surumyrskystä. Yhtä paljon se kertoo kirjan kertojan suhteesta itseensä, suhteesta sisareen, suhteesta perheeseen ja suhteesta elämään. Härkösen tapa kirjoittaa auki intiimeistä intiimein on samaan aikaan julkea ja rohkea. Tartuin kirjaan pitkän harkinnan jälkeen ja - myönnetään - vahvasti ennakkoasenteisena. Olin varma, etten pitäisi siitä. Tai paremminkin, etten kestäisi sitä, oikeiden ihmisten kirjallista ronkkimista. En ole reality-kirjallisuuden ystävä.

Koiraton - siis yksin?

Amanda on oululaisen psykologin ja kirjailijan Mirjami Hietalan kolmastoista teos. Hietala on jo aiemmissa teoksissaan Makeat muistot, Hyvä tyttö ja Korkeat huoneet kuvannut keski-ikäistä naista elämän muutoskohdissa. Niin tässäkin. Amanda on kuvaus naisesta, joka päättää luopua rakkaasta asuinkumppanistaan, Amanda-koirasta, poikansa ja miniänsä sairastaman vaikean allergian vuoksi. Päätös ei ole helppo, eikä sen toteuttaminenkaan. "Aiotko tappaa Amandan keväällä?" kysyy lapsenlapsi. "Nukuttaa on parempi termi", kertoja vastaa, mutta lapsi ei hellitä. Hän tahtoo tietää, miksi mummi tekee niin. Amandahan on terve. Vanha, mutta terve. "Niin on, sanon, ja tulee hiljaisuus."

Sanan varassa

Yleisradion eläkkeellä oleva pääjohtaja Sakari Kiuru on kirjoittanut kirjan vaimonsa Reidunin aivohalvauksesta ja sitä seuranneesta afasiasta ja ennen muuta omaishoitajan arjesta. Edellinen lukemani afasiaa käsittelevä kirja, näyttelijä Martti Kainulaisen kirjoittama Kaijan kirja, ilmestyi Kirjayhtymän julkaisemana 1992. Tähän lajityyppiin, läheisen sairastumisen kuvaukseen, liittyy ilmeinen sudenkuoppa: viha kaikkia omaista hoitaneita kohtaan. Kainulaisen teos on siinä lajissa ylittämätön.

Oikean ja väärän piiloleikki Lääkärin etiikka puhuttaa uudessa TV-elokuvassa

"Nyt on kysymys rahoituksen varmistamisesta; siinä on lääkkeen todellinen vaikutus", vakuuttaa Tapio Liinojan näyttelemä professori Lauri Tervola lääkäripojalleen Puhdas päämäärä -elokuvassa. Lauri Tervola jakaa syöpäpotilaat kolmeen ryhmään, joista yksi ei saa lääkitystä. Tutkimuspotilaana ollut nuori äiti kuolee. Professori sekä vääristelee tutkimustuloksia että pimittää tilitystietoja.

Ulla Toikkanen

Lapsia psykoterapiassa

Google on sitten merkillinen: se löytää 96 700 osumaa, kun etsin tietoa edesmenneestä bulgarialaissyntyisestä bassolaulajasta nimeltä Boris Christoff. Vielä ihmeellisempää on, että Google löytää ihmisiä, jotka ovat lapsuudessaan olleet psykoterapia-asiakkaitani. En tiedä, miten eettistä entisten potilaiden googlaaminen on. Olen puolustautunut sisäistä kriitikkoani vastaan pitämällä tirkistelyäni epävirallisena seurantatutkimuksena - ja Googlehan kertoo vain julkisia tietoja. Lastenpsykiatriassa pitkät seurannat ovat harvinaisia ja onhan se ammatillisestikin hyödyllistä tietää, miten terapiaa saaneet asiakkaani ovat sittemmin selvinneet...

Jari Sinkkonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030