Tasokas atlas sikiödiagnostiikasta ja ultraäänestä

Kyseessä on alunperin saksankielisen ultraääniatlaksen toinen tuore painos englanninkielisenä versiona. Päätoimittaja, professori Eberhard Merz, on eräs kuuluisista "ultraääniguruista" ja hänen apunaan on ollut 25 muuta hyvin tunnettua tekijää, mm. prof. Chaoui Saksasta ja prof. Kurjak Kroatiasta, vain muutama heistä mainitakseni. Tekijöiden asiantuntemus ei siis jätä juuri toivomisen varaa.

Tapio Kurki

Eetikon henkilökuva

Heikki Tervonen on Kotimaa-lehden eläkkeelle jäänyt artikkelitoimittaja, joka on toimittanut kirjan huhtikuussa 2004 Tansaniassa kuolleesta dosentti Martti Lindqvististä. Kirjan ei tekijänsä mukaan ole tarkoitus olla tieteellinen elämänkerta, vaan kuvaus Martin elämän eri aikakausista, työjaksoista ja näkemyksistä.

Ritva Halila

Ks. edellinen teksti

Joku varmaan vielä muistaa vanhat pahvikortit, joita lääkärit käyttivät muistinsa tukena potilaita hoitaessaan. Käyntiä kohti saattoi olla yksi rivi käsinkirjoitettua tekstiä, jossa oli anamneesi, status, laboratoriotulokset ja terapia lyhentein muistiin merkittynä. Sairaammalla tai vanhemmalla ihmisellä saattoi sitten olla kaksi tai ehkä kolmekin korttia kulmista yhteen niitattuna. Potilaan koko sairaushistorian pystyi palauttamaan hetkessä mieleensä, ja lääkärin sijainenkin sai potilaasta hyvän käsityksen muutaman minuutin lukemisella. Edellytys tälle kaikelle oli korttien hyvä järjestys ja riittävä valaistus.

Mikko Valkonen

Kenkä

Käyn vaatekaapilla, ja otan esiin vaimon kengän. Asetan sen pöydälle. Pyyhkäisen pinnasta pölyä. Ensi alkuun se vaikuttaa tavalliselta naisten kengältä. Väri on punainen, tai tarkalleen ottaen se taittuu ruskeaan ja tuo mieleen malvanpunaisen hiekan. Koron korkeus on 5,2 senttimetriä. Kengän kärki suippenee loivasti kohti kärkeä, pää on tylppä. Jalkaani särkee pelkästä katselemisesta. Kanta kaartuu melko kauniisti ja tuntuu toistavan naisen takamuksen muotoa. Kengän pinta on nahkaa.

Joel Haahtela

Savua ilmassa

Ihmiset ovat aina tupakoineet ja luultavasti tulevat aina niin tekemään. Jokainen kulttuuri on polttanut jotakin rentoutuakseen, parantuakseen tai uskonnolliseen rituaaliin liittyen. Tämä mustakantinen, tyylikäs, kiiltopaperille painettu 400-sivuinen, runsaasti kauniita värikuvia sisältävä kirja, on ehkä laajin tupakoinnin historiasta kirjoitettu tietojärkäle. Se kertoo kaiken niistä orgaanisista materiaaleista mitä ihmiset ovat aikojen saatossa keksineet polttaa joko piipussa tai muilla mitä eriskummallisimmilla tavoilla. Kirjan ovat toimittaneet chigacolainen taidehistorian professori Sander Gilman ja historioitsija Zhou Xun Lontoosta.

Hannu Vierola

Täydennyskoulutus kannattaa

Vuoden suurin lääkäreiden koulutustapahtuma, Lääkäripäivät, on jälleen pidetty. Paikalla oli yli 4 000 kurssiosallistujaa, yli 14 500 näyttelyvierasta ja 160 näytteilleasettajaa. Näyttelyalue oli samansuuruinen kuin viime vuonna, eikä muissakaan muuttujissa ollut huomattavia muutoksia edellisiin vuosiin verrattuna, vuoden 2004 messuryntäystä lukuun ottamatta. Tehdyn kyselyn mukaan kävijätyytyväisyys oli 86 prosenttia. Kävijöistä 90 prosenttia ilmoitti tulevansa varmasti tai todennäköisesti myös seuraavaan Lääkäripäivien näyttelyyn.

Harri Hyppölä

Päivä, jona rakkaus kuoli

Eräänä talvisena päivänä välinpitämättömyys saavutti lakipisteensä ja rakkaus kuoli. Avioliitolle kävi kuin kaamoksen auringonvalolle: se ei kyennyt läpäisemään harmautta.

Terhi Heinäsmäki

Kulttuurimatkailua lääkäreille

Lääkäreiden kulttuuriseurassa mietittiin viime syksyn aikana uusia kulttuuriaktiviteetteja lääkäreille ja mahdollisesti myös heidän puolisoilleen. Tähän asti toiminta on kohdistunut pelkästään lääkäreihin. Se on ollut kirjoittelua Lääkärilehteen, Sinisen Saimaan Taideinstituutissa järjestettyjä akvarelli-, kirjoittaja- ja tunteen filosofiakursseja sekä Helsingissä Lääkäripäivillä olleita taidenäyttelyitä. Kulttuuriseura osallistui myös ensimmäisten Lääkäreiden kulttuuripäivien järjestämiseen. Uusia asioita kuitenkin jatkuvasti kaivataan, ja siksi vuosikokouksessa oli kutsuttuna vieraana sosiaalineuvos Aira Heinänen.

Ulla-Kaija Lammi

Nuoren oikeudet - ja vähän muidenkin

"Nuoret ovat nykyisin yhä varhaisemmassa vaiheessa itsenäisiä toimijoita. Tieto lainsäädännön oikeusvaikutuksista on erityisen tärkeää nuorelle itselleen. Nuoria koskevan sääntelyn erityispiirteiden tuntemus on toisaalta tärkeää myös vanhemmille ja nuorten kanssa ammatikseen toimiville. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole julkaistu kattavaa teosta niistä oikeuksista ja velvollisuuksista, joita nuorilla on." Sitaatti on tuoreen Nuoren oikeudet -kirjan takakannesta. Toimitus on lähtenyt vastaamaan suureen ja tärkeään haasteeseen ja asettanut itselleen selkeän, korkean tavoitteen. Lisäksi kirjan on tarkoitus tarjota perusteluja käytössä oleville monille eri ikärajoille, joilla nuorten siirtymistä aikuisten maailmaan pehmennetään. Toimitus haluaa myös ottaa kantaa siihen, miten hyvin säädökset vastaavat nyky-yhteiskunnan vaatimuksia. Vaan kuinkas sitten kävikään?

Silja Kosola

Kantasoluhoidot tulevat

Suuriin muutoksiin liittyy kohua ja keskustelua kriittisin äänenpainoin. Tieto kantasoluista ja niiden valtavasta potentiaalista vaikeiden sairauksien hoidossa on saanut ilmaa siipien alle viime vuosikymmenen lopulta lähtien. Tiedotusvälineet, eivät tutkijat itse, loivat aiheesta valtavan kohun. Sellainen ei ollut mahdollista aiempien lääketieteen harppauksien yhteydessä.

Outi Hovatta