Uutinen
Aivotutkijat saivat lääketieteen Nobelin

Tämän vuoden lääketieteen Nobel-palkinto on myönnetty kolmelle aivotutkijalle. Palkinnon jakavat John O’Keefe sekä tutkijapari Maj-Britt Moser ja Edward Moser.

Ulla Toikkanen

Liikuntasuosituksia voi räätälöidä

Lääkärilehdessä 25-32/2014 käsiteltiin terveyttä edistävää liikuntaa. TtT Pauliina Husu ym. (1) raportoivat katsausartikkelissaan tuloksia mitattuaan aikuisten fyysistä aktiivisuutta ja liikkumattomuutta kiihtyvyysmittarilla ja vertasivat lukuja nykyiseen terveysliikuntasuositukseen (2). Husun ym. mukaan 24 % osallistuneista täytti nykyisen suosituksen. Luku on yllättävän suuri verrattuna kansainvälisiin tutkimuksiin, joiden mukaan vain 5-8 % aikuisista täytti suosituksen (3,4). Harrastavatko suomalaiset liikuntaa enemmän kuin muut?

Juhani Leppäluoto

Kiihtyvyysmittaritulosten vertailussa haasteita

Professori Juhani Leppäluoto pohtii tutkimustuloksia vertailtuaan, harrastavatko suomalaiset liikuntaa enemmän kuin muut. Kiihtyvyysmittareilla mitatun fyysisen aktiivisuuden vertaileminen tutkimusten välillä on haastavaa. Liikuntasuosituksen täyttävien osuuksissa havaittu ero suomalaisen (1) ja Leppäluodon viittaamien amerikkalaisten (2,3) tutkimusten välillä voi johtua erilaisista kestävyysliikuntasuosituksen täyttymiskriteereistä. Troiano ym. (2) käyttivät vanhempaa liikuntasuositusta, jonka mukaan reipasta fyysistä aktiivisuutta piti kertyä vähintään 30 minuuttia päivässä, ainakin 5 päivänä viikossa. Tämän suosituksen täyttyminen edellyttää keskimäärin runsaampaa fyysistä aktiivisuutta kuin nykyinen terveysliikuntasuositus (4). Vanhempaa suositusta käyttäen suomalaisesta aineistosta saataisiin hyvin samansuuntaisia tuloksia kuin amerikkalaisestakin. Tucker ym. (3) käyttivät nykyistä terveysliikuntasuositusta, mutta muodostivat täyttymiskriteerin laskennallisesti eri tavalla kuin suomalaisessa tutkimuksessa.

Pauliina Husu, Jaana Suni, Henri Vähä-Ypyä, Harri Sievänen, Kari Tokola, Heli Valkeinen, Tomi Mäki-Opas, Tommi Vasankari

Psykoterapia pitää kohdentaa paremmin

Lyhyttä ja pitkää psykoterapiaa käytetään tällä hetkellä osin epätarkoituksenmukaisesti. Keskeinen syy tähän lienee se, että ei tiedetä riittävän hyvin, millainen olisi tietyn potilaan optimaalinen hoito.

Paul Knekt, Olavi Lindfors, Marja Vaarama

Keltarauhashormonilla suuri vaikutus ehkäisypillereihin liittyvään laskimotukosriskiin

Jo pitkään on tiedetty, että yhdistelmäehkäisypillerien käyttö lisää naisen laskimoveritulppariskiä. Samoin on havaittu, että riski vaihtelee pillerin keltarauhaskomponentin mukaan. Asia vahvistui ruotsalaisessa tapaus-verrokkitutkimuksessa, jossa oli mukana 18-54-vuotiaita syvän laskimotukoksen tai keuhkoembolian sairastaneita ja heidän terveitä verrokkejaan. Kummassakin ryhmässä oli hiukan yli 900 naista. Satunnaistamisessa otettiin sekoittavina tekijöinä huomioon ikä, painoindeksi, tupakointi ja immobilisaatio.

Pertti Kirkinen

Pernan poisto ja sepsiksen riski

Pernan poisto joudutaan tekemään traumaleikkauksissa ja joskus elektiivisesti splenomegaliassa, syöpäleikkauksissa tai hemolyyttisissä sairauksissa. Ilman pernaa potilaalla on kohonnut riski saada bakteeriperäinen verenmyrkytys eli sepsis. Splenektomiaan liittyvää myöhempää sepsistä ehkäistään sekä rokotuksilla, potilaan informaatiolla että antibioottiprofylaksialla. Vähentävätkö nämä toimenpiteet sitten myöhempää sepsiksen riskiä? Tätä ruotsalaiset kollegat selvittivät taannehtivalla rekisteritutkimuksella vuosina 1970-2009.

Hannu Paajanen

Sydämentahdistin ei estä magneettikuvausta

Magneettikuvausta käytetään enenevästi tautidiagnostiikassa ja hoidon arviossa, eikä sitä voida aina korvata muulla kuvantamismenetelmällä. Tahdistinhoito on myös yleistynyt nopeasti, ja sydämentahdistimia on pidetty pitkään magneettikuvauksen vasta-aiheena. Vähitellen on kertymässä kokemusta ja tietoa, jonka valossa magneettikuvaukset näyttävät turvallisilta valtaosalle tahdistinpotilaista.

Juhani Airaksinen

Vanhuksen leikkauskelpoisuus kannattaa arvioida kokonaisvaltaisesti

Potilaiden leikkauskelpoisuutta arvioidaan perinteisesti selvittämällä sydämen ja verisuonien sekä keuhkojen statusta sekä sitä, miten munuaiset tai maksa kestävät anestesian. Nyt meillä alkaa olla yhä enemmän näyttöä siitä, miten kokonaisvaltainen geriatrinen arviointi auttaa vanhuksen leikkaukseen liittyvien riskien selvittämisessä.

Kaisu Pitkälä

Traumapsykoterapia auttaa varhaisiän kiintymyssuhteessa traumatisoituneita

Varhainen traumatisoituminen vaikuttaa henkilön tapaan käsitellä omaelämäkerrallisia tapahtumia, kokea ja ilmaista niihin liittyviä tunteita sekä tunnistaa traumatisoitumisen vaikutuksia itsessään.

Anne Suokas-Cunliffe, Päivi Maaranen

Interpersonaalinen psykoterapia pureutuu ongelmiin sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

Interpersonaalinen psykoterapia on alun perin masennuksen hoitoon kehitetty psykoterapiamuoto, mutta sitä on sovellettu myös muihin ei-psykoottisen tason mielenterveyshäiriöihin.

Heikki Katila, Jarmo Kontunen