Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2014: käyttäjäkokemuksissa ei merkittäviä muutoksia

Tietojärjestelmiä koskevia käyttäjäkokemuksia kartoitettiin ensimmäistä kertaa valtakunnallisesti vuonna 2010. Tutkimuksessa lääkärit kritisoivat voimakkaasti järjestelmien käytettävyyttä ja toimivuutta. Tutkimus toistettiin alkuvuodesta 2014. Tavoitteena on saada ajantasaista tietoa potilastietojärjestelmien nykytilasta sekä seurata tietojärjestelmien käytettävyydessä ja käyttäjäkokemuksissa tapahtunutta kehitystä.

Jukka Vänskä, Suvi Vainiomäki, Johanna Kaipio, Hannele Hyppönen, Jarmo Reponen, Tinja Lääveri

Potilastietojärjestelmät tuotemerkeittäin arvioituna vuonna 2014

Lääkärien käyttäjäkokemuksia potilastietojärjestelmistä kartoitettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2010. Tuotemerkkien välillä oli selkeitä eroja ja kaikissa oli kehitettävää. Vastaavaa tutkimusta on maailmalla tehty vähän, vaikka käyttäjien kokemukset ovat keskeinen osa järjestelmien kehitystä ja arviointia.

Suvi Vainiomäki, Hannele Hyppönen, Johanna Kaipio, Jarmo Reponen, Jukka Vänskä, Tinja Lääveri

Adipokiinihormonit tulehduksellisissa keuhkosairauksissa

Lihavuushormonit eli adipokiinit ovat rasvakudoksen erittämiä energia-aineenvaihduntaan sekä tulehdusvasteeseen ja immuunipuolustukseen liittyviä välittäjäaineita. Tulehdusreaktio on keskeinen astman ja keuhkoahtaumataudin (COPD) sekä asbestialtistuksen aiheuttaman keuhkofibroosin synnyssä.

Sirpa Leivo-Korpela

Ortopedisen päiväkirurgisen potilaan anestesia ja kivunhoito

Yli puolet elektiivisistä leikkauksista Suomessa on päiväkirurgisia. Potilaat ovat yleisesti ottaen erittäin tyytyväisiä, mutta kipu on edelleen yleisin palautteenannon aihe ja merkittävä syy sairaalaan jäämiselle. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että noin viidennes suomalaisista päiväkirurgisista potilaista kokee kohtalaista tai voimakasta kipua. Kipu haittaa toipumista ja hidastaa kuntoutumista.

Riika Merivirta

Keski-ikäisten työntekijöiden lihavuus, painonmuutos ja työkyvyttömyys

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli tutkia työolosuhteiden, työntekijöiden painon ja painonvaihteluiden sekä työkyvyttömyyden välisiä yhteyksiä.

Eira Roos

Terveyskeskuspäivystyksen ABCDE-triagen ja kehittämistoimenpiteiden vaikutukset potilasvirtoihin

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää terveyskeskuspäivystyksen ABCDE-kiireellisyysluokittelun ja muiden kehittämistoimenpiteiden vaikutusta terveydenhuollon päivystyksen ja muiden yksiköiden käyntimääriin ja päivystyshoitoon pääsyn nopeuteen. ABCDE-triagen lisäksi toteutettiin väestölle laaja informaatiokampanja terveydenhuollon päivystyksen tarkoituksenmukaisesta käytöstä. Tietoa oli saatavilla internetistä ja päivystysaiheita käsiteltiin paikallislehdissä ja radiossa. Lisäksi erilaisia päivystysaiheisia informaatiolehtisiä jaettiin laajasti ja päivystykseen tulleet potilaspuhelut ohjattiin terveysneuvontapuhelimeen.

Jarmo Kantonen

Pikkukeskosen kasvun ja neurologisen kehityksen välinen yhteys

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että heikentynyt verenvirtaus sikiön aivoissa näkyi heikompana älyllisenä selviytymisenä kahden vuoden iässä. Näyttää siltä, että yhteys johtui pienentyneestä aivojen tilavuudesta.

Marika Leppänen

Hapan ja tajuton nuorimies

Parikymppinen nuorimies löytyi iltapäivällä tajuttomana makaamassa luhtitalon pihamaalta. Hänen ulkovaatteensa olivat kastuneet läpimäriksi.

Markus Lyyra

Isän nivelreumalääkitys tuskin haitallista lapselle

Vastasyntyneillä, joiden isät käyttivät nivelreumalääkitystä kolmen kuukauden aikana ennen hedelmöitystä, ei ollut lisääntynyttä vaaraa synnynnäisiin epämuodostumiin. Norjan synnynnäisten epämuodostumien ja reumatautien lääkerekisteristä vuosilta 2001-2011 löytyi 110 vastasyntynyttä, joiden isät olivat käyttäneet nivelreumaan yhdistelmälääkitystä (disease modifying antirheumatic drugs, DMARDs). Verrokkiaineistona olivat kaikki muut vastasyntyneet (n = 597 000). Kun isät olivat käyttäneet nivelreumalääkitystä, suhteellinen riski synnynnäisiin epämuodostumiin oli 1,22 (95 %:n LV 0,45-3,31, p = 0,69) verrattuna terveiden isien jälkeläisiin. Mm. immunologisesti aktiivisten reumalääkkeiden, kuten tuumorinekroositekijä-alfan ja interleukiinin estäjien, epäillään vaikuttavan haitallisesti siittiöiden muodostumiseen ja aiheuttavan mm. kromosomimuutoksia. Vaikka julkaistussa tutkimuksessa oli useita puutteita, se näyttäisi osoittavan, että isän nivelreumalääkitys ennen hedelmöitystä ei olisi vaaraksi vastasyntyneelle.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkitysten lopettamisen seurauksista niukalti tutkimusnäyttöä

Lisääntyneen lääkekuorman purku voi auttaa monisairaita ja ikääntyviä päivittäisessä selviytymisessä ja parantaa heidän elämänlaatuaan, mutta lääkkeiden lopettaminen voi johtaa myös haittoihin. Purkamisessa vaarana ovat rutiinit, joilla aiheutetaan lisääntyneitä oireita ja sairauden tuntua. Monisairas ja ikääntyvä potilas voi saada vieroitusoireita, lääkityn sairauden oireet voivat palautua ja pahimmillaan voi seurata rebound-ilmiö, jossa lääkkeellä hoidetun sairauden vaivat palaavat entistä vaikeampina. Valmisteyhteenvedoissa ei yleensä anneta ohjeita lääkityksen lopettamisesta, eikä asiaa tutkita uuden lääkkeen kehittelyvaiheessa. Lääkitysten lopettamisesta hyötyineen ja haittoineen on tehty vain vähän luotettavia tutkimuksia. Viime vuosina tutkimuksia on käynnistetty. Tutkimuksien suunnittelu, suorittaminen ja tuloksien julkaiseminen kaipaisivat ohjeistoa. Vain näin saadaan pätevää tutkimukseen perustuvaa näyttöä hyödyistä ja haitoista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä