77890 osumaa

Terveydenhuoltoa kehittämällä pidennetään työuria

Työkyvyttömyydestä tai työttömyydestä johtuva työn puute on uhka fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle terveydelle. Työssä käyvillä on tutkimusten mukaan järjestään parempi terveys kuin työelämän ulkopuolelle joutuneilla. Yhteys on kaksisuuntainen: työstä syrjäytyminen johtaa terveyden heikkenemiseen, ja heikentynyt terveys voi lisätä riskiä joutua työttömäksi. Työelämän ulkopuolelle joutuminen lisää yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja kasvattaa terveyseroja.

Kari-Pekka Martimo, Kimmo Tarvainen

Bättre hälsovård förlänger arbetslivet

Personer som på grund av arbetsoförmåga eller arbetslöshet saknar jobb riskerar att också förlora sin fysiska, psykiska och sociala hälsa. Forskningen visar att de som deltar i arbetslivet genomgående har bättre hälsa än de som hamnat utanför. Korrelationen är dubbelriktad: att förlora jobbet försämrar hälsan och försämrad hälsa ökar risken för att förlora jobbet. Utslagning, att hamna utanför arbetslivet, ökar både den samhälleliga ojämlikheten och hälsoskillnaderna.

Kari-Pekka Martimo, Kimmo Tarvainen

Eteisvärinää löytyy aivoinfarktin jälkeen - jos sitä etsitään

Eteisvärinä on väestön vanhetessa kasvava kansanterveysongelma. Sen yleisin ja ennusteen kannalta tärkein komplikaatio on aivoinfarkti. Eteisvärinäpotilaan aivoinfarktin riski on muista vaaratekijöistä riippuen 2-7-kertainen verrattuna normaalirytmissä olevaan verrokkiväestöön, ja riski on yhtä suuri kohtauksittaisessa ja pysyvässä eteisvärinässä (1). Kattavan ruotsalaisen rekisteriaineiston perusteella eteisvärinä saattaa olla taustalla jopa kahdessa viidestä iskeemisestä aivohalvauksesta (2). Varsin usein eteisvärinä on kuitenkin täysin oireeton. Tuolloin aivohalvaus voi olla sen ensimmäinen oire.

Jukka Putaala, Mika Lehto, Sami Pakarinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030