Fibromyalgian taustatekijät, vaikutus työkykyyn ja kuolleisuuteen

Väitöstutkimus perustuu vanhemman suomalaisen kaksoskohortin kyselytutkimustietoihin vuosilta 1975, 1981 ja 1990. Fibromyalgiaoireiset seulottiin kaksosjoukosta käyttämällä vuoden 1990 terveyskyselyn tätä koskevia osioita piiloluokituksen perustana, kun ne ensin testattiin kliinisillä fibromyalgiapotilailla. Vertaamalla identtisten ja epäidenttisten kaksosten sijoittumista kolmeen oireluokkaan analysoitiin perintötekijöiden osuutta oireryhmien jakaumalle, ja perimä selitti 46-51 % oireluokituksesta.

Ritva Markkula

Keuhkoahtaumataudin uudet lääkehoidot

Keuhkoahtaumataudin lääkehoito kehittyy vauhdilla. Uusia lääkkeitä on tullut inhaloitavien kortikosteroidien, pitkävaikutteisten β2-agonistien ja pitkävaikutteisten antikolinergien ryhmiin.

Heikki Ekroos

Biologisen lääkkeen lisäys reumalääkeyhdistelmään

Suomalaisessa tutkimuksessa testattiin biologisen lääkkeen, infliksimabin (Remicade, MSD) hyötyä lisättynä tavanomaiseen reumalääkkeiden yhdistelmähoitoon. 99 nivelreumapotilaan tutkimuksessa sulfasalatsiinilla, metotreksaatilla, hydroksiklorokiinilla ja matala-annoksisella kortikosteroidilla hoidetut satunnaistettiin 6 kuukauden ajaksi saamaan lisäksi TNF:n estäjä infliksimabia tai lumetta. Viiden vuoden kestoisessa seurannassa hoitojen välillä ei ilmennyt merkitsevää eroa. Tutkijat totesivat potilasaineistonsa suppeaksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkeyhdistelmistä hyötyä vaikeassa influenssassa?

Vaikean influenssan hoitoon käytettyjen viruslääkkeiden teho on osoittautunut vaatimattomaksi, ja resistenssi niille ilmenee nopeasti viruksissa. Voisivatko eri mekanismeilla vaikuttavien lääkkeiden yhdistelmät olla avuksi, pohtii asiantuntijaryhmä. Neuraminidaasia estävät tsanamiviiri ja oseltamiviiri ovat vaikutuksiltaan additiivisia, mutta eivät toisiaan tehostavia. Niillä voi olla haitallisia yhteisvaikutuksia, joita ei tunneta tai ole tutkittu. Useimmat influenssavirukset ovat vastustuskykyisiä amantadiinille, ja resistenssi voi kehittyä jo hoidon aikana. Sen ja neuramidaasin estäjien yhdistelmä voisi olla kokeilemisen arvoinen vaikeassa infektiossa. Uusina lääkkeinä kehitteillä ovat mm. favipiraviiri, nitatsoksanidi ja arbidoli. Näytöt yhdistelmien hyödyistä ja haitoista kaipaisivat kuitenkin mittavia tutkimuksia. Yhdysvaltain kansallinen allergian ja tulehdussairauksien laitos on käynnistänyt viruslääkeyhdistelmistä tutkimuksen influenssan hoidossa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tupakasta vieroituslääke varenikliiniin varoitus

Tupakoinnin lopettamiseen tarkoitettuun varenikliiniin (Champix, Pfizer) liitettiin varoitus sen käyttöön mahdollisesti liittyvästä masennuksesta, itsetuhoajatuksista, itsetuhoisesta käyttäytymisestä ja itsemurhayrityksistä. Valmistaja esitti Yhdysvaltain elintarvike- ja lääketurvallisuuvirasto FDA:lle rajoituksen poistamista lähinnä havainnoivien lisätutkimustensa perusteella. Viranomainen oli kuitenkin saanut puolentoista vuoden aikana 260 ilmoitusta sanotuista haitoista. Neuvonantajakokous esitti varoituksen jatkamista äänin 11/18, ja muutamat jäsenet jopa ehdottivat varoitustekstin vahvistamista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Diabeettisen makulaturvotuksen lääkkeitä verrattiin

Yhdysvaltain kansallinen terveyslaitos NIH rahoitti riippumattoman vertailevan tutkimuksen afliberseptin (Eylea, Bayer), bevasitsumabin (Avastin, Roche) ja ranibitsumabin (Lucentis, Novartis) hoidollisesta tehosta diabetekseen liittyvässä makulaturvotuksessa (DME). Silmänsisäisenä injektiona annettu aflibersepti paransi näön tarkkuutta enemmän kuin bevasitsumabi tai ranibitsumabi. Tutkimus kesti 52 viikkoa, ja 660 potilasta satunnaistettiin saamaan jotakin testatuista lääkkeistä. Hoitojen sekä paikalliset että systeemiset haittavaikutukset olivat lähes samaa luokkaa. Vaikutuksien seuranta jatkuu kahden vuoden ajan. Kaikki kolme ovat biologisia lääkkeitä ja verisuonen endoteelikasvutekijän (VEGF) estäjiä. Bevatsitsumabille ei ole virallisesti hyväksytty käyttötarkoitukseksi diabeettista makulaturvotusta, mutta se on kuitenkin käytössä taudin hoidossa off label -lääkkeenä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Sekukinumabi plakkipsoriaasiin

Yhdysvaltain elintarvike- ja lääketurvallisuusvirasto FDA:n neuvonantajapaneeli suositti yksimielisesti interleukiini-17:n (IL-17) estäjän sekukinumabin (AIN 457, Novartis) hyväksymistä injektioina keskivaikean ja vaikean plakkipsoriaasin hoitoon. Lähes 4 000 potilasta käsittäneissä tutkimuksissa lääkettä on verrattu mm. lumeeseen. Haittavaikutuksista yleisimpiä olivat nenän ja nielun tulehdus, ripuli ja ihon kutina. Lääke on myös Euroopan lääkeviraston käsiteltävänä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Beetainterferoni, mikroangiopatia ja nefroottinen oireyhtymä

MS-taudin hoitoon käytettyihin beetainterferonivalmisteisiin voi liittyä vakava tromboottinen mikroangiopatia ja nefroottinen oireyhtymä, tiedottaa Britannian lääkeviranomainen MHRA. Mikroangiopatian oireita ovat trombosytopenia, verenpaineen nousu, kuume, sekavuus ja munuaisten vajaatoiminta. Beetainterferonihoidossa munuaisten toimintaa on seurattava säännöllisesti. Turvotukset, proteinuria ja munuaisten vajaatoiminta ovat nefroottisen oireyhtymän oireita.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Voisiko tuberkuloosin lääkehoitoa lyhentää?

Kolmessa mittavassa tutkimuksessa testattiin, voitaisiinko tuberkuloosin lääkehoitoa lyhentää tavanomaisesta kuudesta kuukaudesta neljään käyttämällä osin tavanomaisten lääkkeiden sijasta fluorokinoloneja, kuten moksifloksasiinia tai gatifloksasiinia. Lääkityksen lyhentäminen lisäisi hoitomyöntyvyyttä ja parantaisi hoitotuloksia erityisesti kehittyvissä maissa. Vakuuttavia myönteisiä tuloksia ei saatu ja hoitojen selvittelyä jatketaan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Parkinson-lääkkeet ja impulssikontrollin häiriöt

Joka kymmenennellä dopamiinireseptorin agonisteja Parkinsonin tautiin käyttäneistä ilmeni vakavia impulssikontrollin häiriöitä kuten uhkapelaamista, hyperseksuaalisuutta ja pakonomaista ostelua. FDA:n haittavaikutusrekisterissä ja reseptitiedostossa analysoitiin lähes 3 miljoonaa haittavaikutusilmoitusta Parkinson-potilailta kymmenen vuoden ajalta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä