Teollisuusyhteistyö vaikuttaa tutkimusasetelmiin

Teollisuuden kanssa läheisessä yhteistyössä tehdyissä tutkimuksissa ensisijainen päätetapahtuma on usein epäsuora, kuten laboratorio- tai radiologisen tutkimuksen tulos, sen sijaan että olisi käytetty jotakin kliinistä päätetapahtumaa. Lisäksi tutkimusten heikkoudet jätetään artikkelien pohdinnoissa usein käsittelemättä.

Pertti Saloheimo

Liikaa tietoa lääkehoidon haittavaikutuksista

Tietoa lääkkeiden haittavaikutuksista tarjotaan liikaa, tieto on epäjohdonmukaista ja usein heikosti esitettyä. Oireista suurin osa on arkipäiväisiä pikkuoireita vailla todellista merkitystä lääkehoidon kannalta.

Katariina Korkeila

Unen pituus keski-iässä vaikuttaa kognitioon vanhana

Liian vähäisen nukkumisen ja toisaalta hyvin pitkien yöunien tiedetään olevan yhteydessä mm. sydän- ja verisuonitauteihin ja diabetekseen. Huonoon unenlaatuun keski-iässä liittyy myös kognition heikkeneminen. Vähemmän on tutkittu unen pituuden vaikutuksista kognitioon.

Kaisu Pitkälä

Munuaissyövän hoito ja ennuste

Munuaissyövän ensisijainen hoito on kasvaimen poisto, myös silloin kun tauti on levinnyt. Pienen paikallisen kasvaimen hoidossa voidaan käyttää toimenpideradiologisia tekniikoita, mikäli kirurgiaan liittyy liikaa riskejä.

Kaisa Sunela, Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen

Nuorten kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön määrittävät piirteet ovat mielialaoireet ja jaksoittaisuus. Usein sairastumista edeltää stressaava tapahtuma. Jatkuva ärtyneisyys ei ennusta kaksisuuntaisen mielialahäiriön puhkeamista.

Outi Mantere, Susanna Pajakko

Olkanivelen luksaation akuutti- ja jälkihoito

Olkanivelen sijoiltaanmenon tunnistaminen ja akuutti- sekä jatkohoito kuuluvat joka lääkärin taitoihin.

Jarkko Pajarinen, Ville Äärimaa

Skitsofrenian Käypä hoito -suosituksen toteutuminen Niuvanniemen sairaalassa

Tutkimuksia psykiatristen hoitosuositusten toteutumisesta ja vaikuttavuudesta on julkaistu vähän. Vaikutukset potilaiden hoitotuloksiin ja hoitotahojen toimintaan ovat tutkimusten mukaan olleet pääosin korkeintaan kohtalaisia ja lyhytkestoisia. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, voidaanko hoidon laatua kohentaa henkilöstölle tiedottamalla ja sitä kannustamalla. Lisäksi selvitettiin, missä määrin skitsofrenian hoidon laatukriteerit täyttyvät kaikilla skitsofreniaa sairastavien ryhmässä sekä yksittäisten, jopa kaikkein vaikeimmin sairaiden potilaiden kohdalla.

Heli Tuppurainen, Päivi Kivistö, Eila Repo-Tiihonen, Jari Tiihonen

MS-potilas tarttuu hetkeen

Johanna Sillberg sairastui MS-tautiin 24-vuotiaana vastavalmistuneena sairaanhoitajana. Hän pystyi melkein unohtamaan sairauden pariksikymmeneksi vuodeksi.

Ulla Toikkanen

Mopoautolla päin vastaantulijaa

Syysillan hämärtyessä 16-vuotias poika ajoi mopoautolla satasen alueella päin vastaantulevaa ajoneuvoa. Poika sinkoutui rajun törmäyksen voimasta ulos ojan yli 10 metrin matkan. Lääkäriyksikön saapuessa paikalle poika makasi mahallaan ojassa, molemmat alaraajat vaikeissa virheasennoissa.

Janne Kekki, Teemu Elomaa

Makeutusaineiden käyttö lisää diabeteksen vaaraa?

Israelilaisessa koe-eläimiin ja aikuisiin ihmisiin pohjautuvassa tutkimuksessa pääteltiin, että runsas sokeria korvaavien kalorittomien makeutusaineiden käyttö mm. painon pudotukseen lisää lihavuuden ja diabeteksen riskiä. Tutkimuksessa makeutusaineina olivat mm. sakariini, sukraloosi, aspartaami, asesulfaami ja neotaami, jotka on hyväksytty käyttöön eri maissa. Aineet eivät hajoa ihmisen ruoansulatuksessa, vaan ne kulkeutuvat maha-suolikanavan läpi lähes muuttumattomina. Matkalla ne vaikuttavat suoraan suoliston mikrobimaailmaan muuttaen sen rakenteita ja toimintamalleja, mistä seuraa glukoosi-intoleranssi. Tämä selittäisi lisääntyneen taipumuksen lihavuuteen ja diabeteksen puhkeamiseen, kun makeutusaineita käytetään runsaasti ja jatkuvasti. Lisääntyneistä riskeistä on saatu vihiä jo aikaisemmissa tutkimuksissa, mutta vaikutusmekanismi on jäänyt selvittämättä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä