Huimaus haastaa lääkärin ja terveydenhuollon

Huimaus on yleinen oire, väestötutkimusten mukaan sen kumulatiivinen esiintyvyys on noin 30 % työikäisillä (1). Ikähuimaus on vielä yleisempää: sitä esiintyy noin 30 %:lla yli 70-vuotiaista, ja jo lähes 70 %:lla yli 85-vuotiaista laitosasukkaista (2,3). Kyseessä on siis merkittävä oirekenttä, ja jälkiseuraamuksineen sen tutkiminen ja hoito edellyttävät merkittäviä resursseja. Usein huimauksen syy on ilmeinen, eikä kalliita jatkotutkimuksia tarvita. Huimauspotilaiden päivystysluonteiseen kuvantamiseen on Yhdysvalloissa arvioitu kuluvan vuosittain lähes neljä miljardia dollaria (4). Kustannukset Suomen terveydenhuoltojärjestelmälle eivät ole tiedossa, mutta epäilemättä ne ovat myös suuret.

Ilmari Pyykkö, Valtteri Kaasinen, Antti Mäkitie

Kloorivedestä tuli paras ystävä

- Riittämättömyyden tunne oli jatkuvaa, mutta samalla huomasi, että avusta oli konkreettisesti hyötyä, Tiina Saarikoski kuvaa työtään ebolaklinikalla.

Maria van der Meer

Ilkka Kantola valittiin vuoden tutkijalääkäriksi

Kliinisten lääketutkimusten ammattilaiset valitsivat vuoden tutkijalääkäriksi sisätautien erikoislääkäri, dosentti Ilkka Kantolan TYKS:stä.

Ulla Toikkanen

Influenssarokotuksissa riskiryhmien lähipiirin voi määrittää väljästi

Maksuttomaan kausi-influenssarokotukseen ovat oikeutettuja myös lääketieteellisten riskiryhmien lähipiiriin kuuluvat.

Maria van der Meer

Vakuutuslääkärien on perusteltava paremmin

Kelan ja työeläkelaitosten vakuutuslääkärien on vastedes perusteltava hylkäävät etuuspäätöksensä paremmin. Perusteluja on parannettava päätöksissä, jotka koskevat esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeitä, sairauspäivärahoja sekä vammaisetuuksia.

Suvi Sariola

Punnitse taitosi ennen kuin autat lentokoneessa

Lentokoneessa kuulutetaan lääkäriä. Mitä teet?

Anne Seppänen

Lääkäriliitto: Sote-sopu tuottajamallista luo alueellisia monopoleja

Tuore sopu sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisvastuusta ei tuo mitään uutta, vaan päinvastoin sementoi nykyisen järjestelmän ja luo siihen alueellisia tuottajamonopoleja, toteaa Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen.

Anne Seppänen

Kiireellisyysluokittelun on tunnistettava kriittisesti sairaat

Päivystysylilääkäri Jarmo Kantonen toivoi näyttöön perustuvaa triagea päivystyksiin haastattelussa Lääkärilehdessä 45/2014 (1). Päivystystoiminnan laatu on saanut enenevästi huomiota viime vuosina (2-6). Tavoitteena on yhdenmukaistaa ja määritellä sekä omien että ulkoistettujen päivystysten laatua sairaaloissa ja terveyskeskuksissa.

Veli-Pekka Harjola, Heikki Janhunen, Susanna Wilén, Ari Palomäki, Jari Nyrhilä, Liisa Kokkonen, Marian Ahlskog-Karhu, Jukka Vaahersalo, Eero Rahiala

Käypä hoito ei unohda skitsofreniapotilaiden tarpeita

Professorit Jukka Aaltonen ja Yrjö O. Alanen käsittelivät Lääkärilehdessä 44/2014 (1) skitsofrenian hoitoa ja kritisoivat Käypä hoito -suositusta (2).

Raimo K. R. Salokangas

TBE-taudin komplikaatiot ehkä oletettua yleisempiä

Puutiaisaivokuumerokotteen (TBE) tarpeellisuudesta keskustellaan aika ajoin (1). Rokotetarpeen määrittäminen ei kuitenkaan ole kovin yksiselitteistä. TBE-virusta esiintyy paikallisesti, ja riskialueilla - kuten Ahvenanmaalla - vain 1-2 % puutiaisista kantaa virusta. Puutiaisten kokonaismäärä ja ihmisten oma käyttäytyminen luonnossa vaikuttavat kuitenkin tartuntariskiin ja lisäksi ihmisten riskinsietokyky vaihtelee. Itävallassa taudin ilmaantuvuus ennen rokotusten aloittamista oli noin 8 tapausta / 100 000 asukasta, eli monin verroin vähemmän kuin Ahvenanmaalla. Kuitenkaan TBE-asiantuntijoiden mukaan Itävaltaan ei pitäisi matkustaa ilman rokotusta (2). TBE-virusta esiintyy Ahvenanmaan ja Turun saariston lisäksi endeemisenä Baltian maissa ja Tukholman saaristossa.

Jukka Vakkila