Pitkälle edenneen sepelvaltimotaudin ensisijainen hoitomuoto on leikkaus

Dosentti Markku Mähönen kollegoineen on ansiokkaasti selvittänyt alkuperäistutkimuksessaan Lääkärilehdessä sepelvaltimotaudin kajoavan hoidon rekisteritietojen luotettavuutta ja hoidon kehityssuuntia (1). Verkkosivuillaan lehti otsikoi kirjoituksen näyttävästi: "Sepelvaltimotaudin kajoava hoito mullistui".

Peter Raivio, Antti Vento

Hoidon vaikuttavuuden arviointia tulee lisätä

Kiitämme Raiviota ja Ventoa vaikean sepelvaltimotaudin kajoavaa hoitoa koskevasta kommentista. Tutkimuksemme (1) ensisijainen tarkoitus oli arvioida hoitoilmoitusrekisterin (HILMO) toimenpidetietojen kattavuutta ja luotettavuutta. Esimerkinomaisesti esittelimme samalla toimenpiteiden kehityssuuntia Suomessa. Hoitoilmoitusrekisterin toimenpidetiedot todettiin luotettaviksi ja käyttökelpoisiksi.

Markku Mähönen, Veikko Salomaa

Korvaako Kela turhia hoitoja ja tutkimuksia?

Itsensä voi puhua väsyksiin lääkärin korkeasta etiikasta ja ainaisesta potilaan asialle uhrautumisesta. Mutta kun terveydenhuoltoa raapaistaan vähän syvemmältä, vaikuttaa siltä, että jotain turhaakin saatetaan tehdä.

Martti Kekomäki

Odanakatibin teho- ja turvallisuustulokset viimein julkisuuteen

Yleisimmin käytetyt osteoporoosilääkkeet, bisfosfonaatit ja denosumabi, vähentävät luun hajoamista pienentämällä luun hajottajasolujen (osteoklastien) määrää ja aktiivisuutta. Parhaimmillaan kyseiset lääkkeet ovat vähentäneet nikamamurtumien ilmaantuvuutta 70-68 %, lonkkamurtumien 41-40% ja kaikkien selkärangan ulkopuolisten murtumien ilmaantuvuutta 25-20 % lumeeseen verrattuna. Markkinoille on kaivattu lääkettä, joka vähentäisi tehokkaammin viimeksi mainittuja.

Matti J. Välimäki

Rutiininomainen trombi-imu ei hyödyllinen sydäninfarktin hoidossa

Trombi-imua on käytetty viime vuosina enenevästi ST-nousuinfarktin hoidossa poistamaan tukkiva verihyytymä sepelvaltimosta. Nyt laaja pohjoismainen tutkimus osoittaa varsin vakuuttavasti, ettei rutiininomainen trombi-imu paranna sydäninfarktipotilaan ennustetta.

Juhani Airaksinen

Inhaloitavan kortikosteroidin asema keuhkoahtaumataudin hoidossa horjuu

Vaikeaa keuhkoahtaumatautia sairastavilla potilailla, joilla on pahenemisvaiheita, on totuttu käyttämään inhaloidun kortikosteroidin ja pitkävaikutteisen beeta-2-agonistin yhdistelmää. Aiempi näyttö on ollut olemassa, mutta kiistely on käynyt pitkään kuumana. Selvää on se, että potilaat, joilla on sekä astma että keuhkoahtauma eli nykytermein asthma-COPD overlap -oireyhtymä, tarvitsevat yhdistelmävalmisteen.

Heikki Ekroos

Kertooko MMSE-testi vanhuksen auto-onnettomuuden riskistä?

Suomessa uudet ajoterveysvaatimukset edellyttävät vanhuksille tehtävää laajennettua lääkärintarkastusta, johon kuuluu myös kognition selvittäminen esimerkiksi MMSE-testillä (mini mental state examination), kellotestillä, Trail Making A:lla tai MoCA:lla (Montreal cognitive assessment). Kognition heikkeneminen taas on edellyttänyt erikoislääkärin selvittelyä ja mahdollista ajokoetta.

Kaisu Pitkälä

Hypoglykemian syyt ja selvittely, kun potilaalla ei ole diabetesta

Hypoglykemia (laskimoveren plasman glukoosiarvo alle 2,8 mmol/l) on harvinainen henkilöillä, joilla ei ole lääkehoitoista diabetesta.

Päivi Hämäläinen, Saara Metso

Lonkkanivelrikon konservatiivinen hoito

Säännöllinen liikunta ja laihduttaminen ovat lonkkanivelrikon hoidon perusta.

Riikka Juhakoski, Jari Arokoski

Oikaisu: Munuaissyövän hoito ja ennuste

Lääkärilehdessä 40/2014 julkaistussa artikkelissa Munuaissyövän hoito ja ennuste (s. 2529–34) taulukossa 3 olivat sunitinibin ja patsopanibin tehoa kuvaavat vasteprosentit vaihtaneet paikkaa. Virhe on korjattu artikkelin pdf-versioon (www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 40/2014).

Kaisa Sunela, Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen