Alatiesynnytys edelleen turvallisin synnytystapa

Väitöstyössä selvitettiin keisarileikkauksiin liittyviä välittömiä komplikaatioita ja niiden riskitekijöitä.

Nanneli Pallasmaa

Wnt-11 signaalitien tehtävät sydämen ja munuaisten kehityksen säätelyssä

Alkion sisäelinten kehityksen aikana esisolut lisääntyvät ja erilaistuvat muodostaen tarkoin määriteltyjä monisoluisia rakenteita. Muodostuvan kudosrakenteen määrittelyssä erilaiset solusignaalit ovat keskeisessä asemassa. Yksi näistä on niin kutsuttu Wnt-signaaliperheen jäsen Wnt-11, jonka tehtävät tunnetaan huonosti. Wnt-11 ilmeisesti säätelee solujen järjestäytymistä kudoksessa niin kutsuttujen planaaristen solupolariteettireittien kautta.

Irina Nagy

Vaikeissa kasvovammoissa aivovammat yleisiä

Hammasvammat ovat yleisiä ja leukamurtumien määrä Suomessa on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Maailmanlaajuisesti erilaiset vammat ovat johtava kuolinsyy yli 1-vuotiailla lapsilla ja alle 40-vuotiailla aikuisilla. Vaikeasti vammautuneen potilaan hoito ja kuntoutus vie runsaasti myös terveydenhuollon resursseja.

Ulla Perheentupa

Uudet spektrometriset menetelmät eturauhassyövän ja virtsatieinfektion diagnostiikassa

Merkittävä osa eturauhassyövistä on hitaasti eteneviä muotoja, jotka eivät aiheuta potilaalle oireita tämän elinaikana. Tällöin hoitotoimenpiteet saattavat aiheuttaa potilaalle enemmän haittaa kuin hyötyä. Toisaalta aggressiista syöpää sairastava potilas hyötyy hoidosta selvästi. Nykyään laajalti käytetty prostataspesifinen antigeeni erottelee huonosti näitä kahta tautimuotoa ja siksi uudet diagnostiset menetelmät ovat tarpeen.

Antti Roine

Hengityskatkosten vakavuuden huomioiminen tarkentaa uniapnean diagnostiikkaa

Nykyinen uniapnean diagnostiikka ja luokitus perustuvat lisääntyneen päiväväsymyksen lisäksi unen aikana todettavien poikkeavien hengitys- ja hapetushäiriötapahtumien pelkkään lukumäärään tunnissa.

Anu Muraja-Murro

Hermostoon vaikuttavien lääkkeiden yhteiskäyttö lisää iäkkäiden miesten murtumien riskiä

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin usean hermostoon vaikuttavan lääkeaineen yhtäaikaista käyttöä pitkäaikaisen laitoshoidon osastolla hoidossa olevilla potilailla. Kolmasosa 2004-2005 tutkitusta 154 potilaasta käytti säännöllisesti kolmea tai useampaa hermostoon vaikuttavaa lääkettä samanaikaisesti. Kun huomioitiin myös tarvittaessa otettavat lääkkeet, vastaava luku oli 53 %.

Janne Nurminen

Laadun eri näkökulmat unohdettu arvioitaessa yleislääkäreiden vastaanottotapahtumia

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin vastaanottotapahtuman laatua sekä potilaan, lääkärin että tutkijan näkökulmasta. Laadun osatekijöinä olivat lääkärin tieteellistekninen eli ammatillinen osaaminen, vuorovaikutustaidot sekä taloudellisuus. Aineistona olivat kyselylomakkeet, potilasasiakirjat sekä vastaanottotapahtumien videoinnit. Analyysissä käytettiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä.

Maisa Kuusela

Rautaa voi joskus saada liikaa

Raudan imeytyminen ohutsuolesta on tiukasti säädelty.

Pekka Collin, Marjatta Sinisalo

Uusi lääkehoito sydämen vajaatoimintaan?

Valsartaanin ja sakubitriilin yhdistelmä (LCZ696, Novartis) vähensi sydämen vajaatoiminnassa (NYHA luokat II-IV, ejektiofraktio < 35 %) kuoleman ja sairaalahoitoon joutumisen riskiä enemmän kuin enalapriili yksin käytettynä. PARADIGM-tutkimuksessa oli mukana yli 8 400 potilasta. Tutkimuksen tuloksia ja turvallisuutta valvova riippumaton asiantuntijalautakunta DSMB keskeytti sen 27 kuukauden kohdalla, kun hoito lääkeyhdistelmällä osoittautui verrokkihoitoa tehokkaammaksi. LCZ696-ryhmässä esiintyi enemmän verenpaineen laskutapauksia ja angioedeemaa, mutta vähemmän munuaisten vajaatoimintaa, hyperkalemiaa ja yskää kuin enalapriiliryhmässä. Sakubitriili (AHU-377) on neprilysiinin estäjä, ja tutkitusta lääkeyhdistelmästä odotetaan uutta hoitomahdollisuutta sydämen vajaatoimintaan. Tutkimuksen rahoitti Novartis.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Epilepsian lääkehoito turvallista raskauden aikana

Tanskan terveysrekistereihin perustuvassa kohorttitutkimuksessa ei havaittu raskauden aikana käytettyjen epilepsialääkkeiden lisäävän raskauden keskeytymisen vaaraa, jos äidillä oli diagnosoitu epilepsia. Myöskään sikiön kuolleena syntymisen vaara ei kasvanut, joskin aineisto oli tilastollisen arvioinnin kannalta pieni. Mihin tahansa vaivaan epilepsialääkkeitä raskauden aikana käyttäneillä naisilla (n = 4 700, 0,5 %) raskauden keskeytyminen oli yleisempää (16/100 raskautta) kuin näitä lääkkeitä käyttämättömillä (13/100) (riskisuhde 1,13, 95 %:n LV 1,04-1,24). Tutkimuksessa huomioitiin 983 000 raskautta vuosilta 1997-2008. Epilepsialääkkeitä käytetään paitsi epilepsiaan myös migreenin, kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja kivun hoitoon, mikä todennäköisesti selittää tutkimustuloksia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä