Työ- ja eläkeuraoppia Akavalle

Yhteiskunnallinen päätöksenteko eroaa yritysten päätöksenteosta. Siitä on taas saatu hyvä oppi. Pääministeri Matti Vanhanen tuli Rukalla talvella 2009 hiihdellessään johtopäätökseen, että Oy Suomi tarvitsee taloutensa haasteista selvitäkseen pidempiä työuria. Yhtiömaailmassa päätökset olisi tehty nopeasti ja niiden kannustevaikutukset olisi pohdittu perusteellisesti, jotta päätös varmasti myös tukisi yhtiön strategiaa. Eläkeratkaisu kesti kauan eikä tue Suomen määritettyä strategiaa. Elinkeinoelämän valtuuskuntaa tai valtakunnan hallitusta ei voi kehua.

Heikki Pälve

Kenelle hypertrofista kardiomyopatiaa sairastavalle asennetaan rytmihäiriötahdistin ehkäisevästi?

Valtaosaan perinnöllisistä sydänlihas- ja rytmihäiriösairauksista liittyy suurentunut sydänperäisen äkkikuoleman riski. Hypertrofinen kardiomyopatia on yleisin perinnöllinen sydänlihassairaus ja nuorten aikuisten johtava sydänperäisen äkkikuoleman syy. Siinä kammioperäisten rytmihäiriöiden taustalla ovat mm. tautimutaatiosta johtuvat sydänlihassolun poikkeava kalsiumaineenvaihdunta, hypertrofia, fibroosi ja kardiomyosyyttien epäjärjestys. Rytmihäiriöalttiuteen vaikuttavat hemodynamiikka, rasitus, iskemia ja autonomisen hermoston vire.

Tiina Heliö

Kirurgien koulutus kaipaa tuuletusta

Erikoistuvat kirurgit hyötyvät simulaatiokoulutuksesta, mutta Suomi on sen käytössä takapajula. Syynä ovat raha, aika ja vanhat asenteet.

Mari Heikkilä

Akava lähti mukaan eläkelakien valmisteluun

Vaikka Akava hylkäsi eläkeratkaisun, koskevat sen seuraukset myös akavalaisia ryhmiä, sanoo Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila.

Suvi Sariola

Apotin taustajoukoista löytyy kymmeniä lääkäreitä

Kokeneet kliinikot miettivät, miten uusi potilastietojärjestelmä muuttaa toimintaa.

Jaana Ahlblad

Päivystyksen uudistus tuntuu myös työssä

Aluesairaaloiden toiminta, päivystystyön intensiteetti ja työajat muuttuvat, kun päivystysasetus tulee voimaan. Erikoisaloista muutos näkyy etenkin gynekologiassa.

Maria van der Meer

Uusi bloggaaja haluaa herättää keskustelua

Terhi Savolaisen aiheet vaihtelevat lääkärien arjesta terveyspolitiikkaan.

Ulla Toikkanen

Tupakasta vieroituksessa tarvitaan lääkäreitä

Suomessa on yli 800 000 päivittäin tupakoivaa aikuista. Terveydenhuolto voi auttaa tupakoijia, mutta lääkärin antama tehokas vieroitushoito jää valitettavasti usein antamatta.

Heikki Ekroos, Mikko Puhakka

Sittenkin kahden pysähdyksen kirurgiaa?

LT Jaana Vironen ja dosentti Ilkka Kunnamo kirjoittavat artikkelissaan Lääkärilehdessä 36/2014 (1), että yhden käynnin kirurginen toiminta (one-stop surgery) yleistyy maailmalla kustannustehokkuutensa takia. Mallissa potilas arvioidaan ja hoidetaan päiväkirurgisesti ilman edeltäviä poliklinikkakäyntejä. Artikkelin pohjana olleessa tutkimuksessa selvitettiin päiväkirurgisen toiminnan soveltuvuutta nivustyräpotilaille.

Seppo Miilunpalo

Potilasinformaatio vaikuttaa potilaan uskomuksiin pallolaajennuksen hyödyistä

Lääkehoito on vakaan sepelvaltimotaudin perushoito. Pallolaajennusta tai ohitusleikkausta tarvitaan lähinnä hankalien oireiden hoitoon, koska revaskularisaatiosta on harvoin ennusteellista hyötyä tässä potilasryhmässä. Monet potilaat haluavat kuitenkin uskoa, että todetun sepelvaltimoahtauman pallolaajennus vähentää aina sydäninfarktin ja kuoleman vaaraa. Amerikkalainen tutkimus osoittaa, että hoitavan lääkärin antama asiallinen informaatio vähentää turhien uskomuksiin perustuvien hoitojen käyttöä.

Juhani Airaksinen