Äntligen centraliserad jour

I början av 2012 fanns det 30 förlossningsenheter och 67 primär- eller specialistvårdsenheter med dygnetruntjour på det finländska fastlandet. Nu kommer den nya jourförordningen att kraftigt centralisera hälsovårdsjouren. I skrivande stund saknas bara omsorgsministerns namnteckning under den nya förordningen. Förordningen ersätter motsvarande förordning från ifjol som skulle träda i kraft i början av nästa år.

Heikki Pärnänen

Terveydenhuollon epätasa-arvo näkyy kuntoutuksessa

Terveyskeskusten ja työterveyshuollon potilaskäynneistä 25-30 % koskee tuki- ja liikuntaelinten (TULE) sairauksia (1,2). Ne ovat perusterveydenhuollossa suurin sairausryhmä ja psyykkisten sairauksien ohella tärkein sairauslomien ja työkyvyttömyyseläkkeiden syy (3).

Jari Ylinen, Riku Nikander

Seulontaohjelman ulkopuoliset Papa-näytteet kuormittavat terveydenhuoltoa

Kohdunkaulan syövän seulonta käynnistyi Suomessa 1960-luvulla. Irtosolunäytteeseen perustuvan Papa-seulonnan ansiosta ovat niin kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus kuin kuolleisuuskin vähentyneet 80 % (1,2). Alle 40-vuotiaiden naisten seulontaan osallistuminen on kuitenkin vähäistä, ja syövän ilmaantuvuus kääntyi tässä ikäryhmässä kasvuun 1990-luvulla (1,3).

Nea Malila, Merja Yliskoski

Kahdeksan katsetta kuolemaan

Kuolevan ihmisen tunnistaminen ja kohtaaminen. Siinä alue, jolla terveydenhuoltomme voisi pystyä parempaankin. Aihetta pohtineet lääkärit painottavat, että kuolevan hyvällä hoidolla tuetaan myös läheisten elämän jatkoa.

Jaana Ahlblad

Terveydenhuollon sähköistäminen takkuilee Virossakin

E-resepti onnistui, mutta muut projektit eivät ole edenneet odotetusti.

Jaana Ahlblad

Rajoituksia säätelevä laki parantaa oikeusturvaa

Lakiesitys antaa raamit tilanteisiin, joissa rajoitustoimia tarvitaan. Samalla työturvallisuus paranee.

Suvi Sariola

Perusasteen suorittaneiden miesten terveys onkin parantunut?

Lääkärilehdessä 36/2014 julkaistiin THL:n tutkijoiden mielenkiintoinen selvitys koulutusryhmien välisten terveys- ja hyvinvointierojen muutoksista (1). Tutkijat toteavat, että hyvinvointierot ovat edelleen suuria. Artikkelia lukiessani mieleeni nousi myös hivenen positiivisempi tulkintamahdollisuus: perusasteen koulutuksen suorittaneiden miesten terveys ja hyvinvointi on parantunut.

Raimo K. R. Salokangas

Immunoglobuliineista jo tekeillä yhteiseurooppalainen arvio

Professori Hannu Kokki ja proviisori Maija Koljonen kirjoittivat Lääkärilehdessä 35/2014 Lääkeinfo-palstalla laskimoon annettavien immunoglobuliinien käytöstä Suomessa (1). Artikkelissa todettiin, että immunoglobuliinien käyttö on lisääntynyt merkittävästi, käytön määrä vaihtelee sairaaloittain eivätkä käyttöaiheet ole yhdenmukaisia.

Tuomas Oravilahti, Vesa Kiviniemi, Sinikka Sihvo, Kristian Lampe

Kohtuu kaikessa - suolan välttämisessäkin?

Liiallisen suolan käytön vähentäminen on yksi verenpainetaudin hoidon perusasioita. On kuitenkin epäselvää, kuinka hyvin vähäinen suolan saanti vaikuttaa verenpaineeseen ja ennusteeseen väestötasolla. Nyt laajassa väestötutkimuksessa todetaan liiallisen ja toisaalta hyvin vähäisenkin suolan käytön yhdistyvän suurempaan sydäntapahtumien ja kuoleman vaaraan kuin suolan kohtuukäytön.

Juhani Airaksinen

FiDD apuna antikoagulaatiohoidon lopettamisessa

Laskimotukoksen jälkeisen antikoagulaatiohoidon pituus määräytyy uusintariskin mukaan. Italialaistutkijat ovat ottaneet mukaan D-dimeerin potilasvalintaa helpottamaan.

Marko Vesanen