Lapsen raudanpuuteanemia

Raudanpuuteanemia on lasten yleisin anemia. Länsimaissa sitä esiintyy 2-3 %:lla lapsista, ja suurimmassa riskissä ovat keskoslapset, taaperoikäiset (6 kk - 2 v) ja murrosikäiset.

Olli Lohi, Mikko Arola, Jukka Rajantie

Kehitysvammaisen nuoren kuukautishäiriöt ja raskauden ehkäisy

Kehitysvammaisen nuoren kuukautishygienian hoito voi olla haasteellista fyysisten ja kognitiivisten rajoitteiden vuoksi.

Elina Vuori-Holopainen, Satu Suhonen

Masennus on hoidettavissa työterveyshuollossa

Masennuksen hoitoon on viime vuosien aikana kohdistunut suurta mielenkiintoa, koska masennuksesta on tullut suurin yksittäinen työkyvyttömyyseläkkeelle johtava sairaus. Masennuksen hoitoon on vaikuttavia keinoja, mutta lääkehoitoa ei ole käytetty riittävän tehokkaasti ja psykoterapiaa ei ole ollut riittävästi käytettävissä. Työterveyshuollon tekemä masennuksen seulonta, hoito, seuranta ja työkyvyn varmistaminen ovat avainasemassa, koska työterveyshuolto tavoittaa Suomessa lähes jokaisen työssäkäyvän.

Erkki T. Kaila, Jyrki Varjonen, Timo Leino

Vakava tehohoitoon johtava kotisyntyinen keuhkokuume

Tässä havainnoivassa kliinisessä tutkimuksessa selvitettiin vakavan kotisyntyisen keuhkokuumeen kliinistä kuvaa ja ennustetta. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli varhaisvaiheessa suoritetun keuhkojen tietokonekerroskuvauksen, keuhkokuumeen aiheuttajamikrobien ja antimikrobihoidon vaikutus taudin hoitoon ja ennusteeseen sekä tehohoidettujen keuhkokuumepotilaiden pitkäaikaisennuste.

Jaana Karhu

Mysteeriksi jäänyt aivoverenkiertohäiriö

Vaikka aivoverenkiertohäiriöt kuluttavat terveydenhuollon resursseja enemmän kuin mikään muu valtimoperäinen sairaus, jää kattavista tutkimuksista huolimatta yli kolmannes aivoverenkiertohäiriöistä syntymekanismiltaan selvittämättömiksi. Aivoverenkiertohäiriöt ovat yleisin aikuisväestön vammaisuutta aiheuttava sairaus sekä maailman toiseksi yleisin kuolinsyy.

Mikko Taina

Merkkiaineesta apua tyypin 1 diabeteksen varhaiseen havaitsemiseen

Väitöstutkimuksen tarkoituksena oli löytää tyypin 1 diabeteksen vaarassa olevat potilaat joko arvioimalla jäljellä olevien insuliinia tuottavien solujen määrää tai toteamalla insuliitti, joka johtaa insuliinia tuottavien solujen tuhoutumiseen.

Teemu Kalliokoski

Kliinisiä tutkimuksia klotsapiinin sivu- ja yhteisvaikutuksista

Väitöskirjassa tutkittiin retrospektiivisesti klotsapiinihoidon äkillisen lopettamisen vaikutusta psykoosioireisiin, kun lääkitys jouduttiin lopettamaan ilman potilaasta itsestään johtuvaa lääketieteellistä syytä. Aineistossa oli 28 Pitkäniemen sairaalassa hoidettua skitsofreniapotilasta, joiden klotsapilääkityksen käyttö kiellettiin lääkintöhallituksen määräyksellä äkillisesti kahdeksan potilaan menehdyttyä agranulosytoosiin. Lopettamisen seurauksena psykiatriset oireet pahenivat nopeasti noin puolella potilaista. Oireiden pahenemista vähensi ennen lääkkeen lopetusta samanaikainen toisen antipsykootin tai antikolinergisen lääkkeen käyttö.

Niko Seppälä

Fibromyalgian taustatekijät, vaikutus työkykyyn ja kuolleisuuteen

Väitöstutkimus perustuu vanhemman suomalaisen kaksoskohortin kyselytutkimustietoihin vuosilta 1975, 1981 ja 1990. Fibromyalgiaoireiset seulottiin kaksosjoukosta käyttämällä vuoden 1990 terveyskyselyn tätä koskevia osioita piiloluokituksen perustana, kun ne ensin testattiin kliinisillä fibromyalgiapotilailla. Vertaamalla identtisten ja epäidenttisten kaksosten sijoittumista kolmeen oireluokkaan analysoitiin perintötekijöiden osuutta oireryhmien jakaumalle, ja perimä selitti 46-51 % oireluokituksesta.

Ritva Markkula

Keuhkoahtaumataudin uudet lääkehoidot

Keuhkoahtaumataudin lääkehoito kehittyy vauhdilla. Uusia lääkkeitä on tullut inhaloitavien kortikosteroidien, pitkävaikutteisten β2-agonistien ja pitkävaikutteisten antikolinergien ryhmiin.

Heikki Ekroos

Biologisen lääkkeen lisäys reumalääkeyhdistelmään

Suomalaisessa tutkimuksessa testattiin biologisen lääkkeen, infliksimabin (Remicade, MSD) hyötyä lisättynä tavanomaiseen reumalääkkeiden yhdistelmähoitoon. 99 nivelreumapotilaan tutkimuksessa sulfasalatsiinilla, metotreksaatilla, hydroksiklorokiinilla ja matala-annoksisella kortikosteroidilla hoidetut satunnaistettiin 6 kuukauden ajaksi saamaan lisäksi TNF:n estäjä infliksimabia tai lumetta. Viiden vuoden kestoisessa seurannassa hoitojen välillä ei ilmennyt merkitsevää eroa. Tutkijat totesivat potilasaineistonsa suppeaksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä