Lääkäreiltä odotetaan lisää läpinäkyvyyttä

Lääkärin on myös hyvä havaita piilotetut vaikuttamisen tavat, toteaa Pekka Louhiala.

Maria van der Meer

Tietotekniikan termeistä tuli haikeus

Olin hämmästynyt ja kauhuissani lukiessani Mikko Lehtovirran kolumnin Tulkoon vaikeus! Lääkärilehdestä 47/2014 (1). Sanoisin, että tuli haikeus nähdessäni tämän äidinkieleni raiskauksen.

Kristiina Altman

Nuorten työkyvyttömyys ei ole hoidosta kiinni

Nuorten siirtyminen eläkkeelle on yleistynyt 2000-luvun aikana huomattavasti ja näyttää uusimpien eläketilastojen valossa yleistyvän edelleen (1). Pääasialliset syyt eläkkeelle siirtymiseen ovat mielenterveydellisiä, useimmiten syynä on masennus.

Raimo K. R. Salokangas

Lääkäri tarvitsee omantunnonvapautta

Arkkiatri Risto Pelkonen ottaa pääkirjoituksessaan Lääkärilehdessä 1-2/2015 (1) kantaa lääkärien ja hoitohenkilökunnan oikeuteen kieltäytyä osallistumasta joihinkin hoitotoimenpiteisiin, kuten raskaudenkeskeytykseen, uskonnollisista, maailmankatsomuksellisista tai filosofisista syistä.

Lauri Hakamies

Kokonaisuus ratkaisee pitkäaikaissairaiden hoidossa

Psykologin palvelujen integroiminen erikoissairaanhoitoon parantaa pitkäaikaissairaiden potilaiden hoitotuloksia ja hoidon kustannustehokkuutta. Samalla myös potilastyytyväisyys lisääntyy.

Taru-Maija Kokkonen, Vuokko Wallace

E-pillerien kuolleisuutta lisäävä vaikutus on minimaalinen

Pitkäaikaisseurannassa ei havaittu kovin suuria kuolleisuuseroja vertailtaessa e-pillereitä käyttäneitä ja käyttämättömiä naisia. Yli 120 000:ta naista seurattiin lähes 40 vuotta, joten tutkimus sisälsi noin 3,6 miljoonaa naisvuotta vuosilta 1976-2012.

Pertti Kirkinen

Elvyttää vai eikö elvyttää potilasta, jolla on vaikea perussairaus?

Hoidonrajaus on vaikeaa, koska yksittäisen potilaan tilan ennustaminen on mahdotonta. Lisäksi hoidonrajauksista ja elvytyskiellosta keskusteleminen on haasteellista, joskaan ei mahdotonta. Uuden tutkimustiedon myötä tämä keskustelu on muuttunut mahdolliseksi ja jopa erittäin vaikuttavaksi toiminnaksi.

Heikki Ekroos Juho Lehto

Eteiskorvakkeen katetrisulku tehokas eteisvärinäpotilaan aivoinfarktin ehkäisyssä

Valtaosa eteisvärinän aiheuttamista aivohalvauksista aiheutuu vasemman eteisen korvakkeeseen syntyneistä hyytymistä. Uusien pitkäaikaistulosten valossa eteiskorvakkeen katetrisulku näyttää vakiinnuttavan asemaansa hyvänä hoitovaihtoehtona antikoagulaatiolle potilailla, joiden vuotovaara on hyvin suuri.

Juhani Airaksinen

Toimiiko allogeeninen kantasolusiirto samalla tavalla eri taudeissa?

Allogeeninen kantasolusiirto on parantava hoitomuoto useaan eri pahanlaatuiseen hematologiseen sairauteen. Luovuttajan T-lymfosyyttien välittämä käänteishyljintäreaktio (graft-versus-host disease, GVHD) on vakava komplikaatio, jossa kuitenkin itää myös parantumisen siemen eli haluttu leukemian tai tuumorin vastainen reaktio (graft-versus-tumor, GVT). Ilmiö on mahdollistanut kevyemmällä esihoidolla toteutetun kantasolusiirron osalla potilaista.

Marko Vesanen

Varusmiesten invasiiviset meningokokkitaudit 2003-2012

Suomessa varusmiespalvelustaan suorittavat rokotetaan invasiivisia meningokokkitauteja vastaan nelivalenttisella rokotteella, joka suojaa bakteerin seroryhmiltä A, C, W ja Y. Rokotetta B-seroryhmän aiheuttamaa tautia vastaan ei aiemmin ole ollut Suomessa saatavilla. Koska Euroopan markkinoille on vihdoin tullut rokote B-seroryhmää vastaan, halusimme selvittää meningokokkitaudin esiintyvyyttä suomalaisilla varusmiehillä.

Tuula Hannila-Handelberg, Maija Toropainen, Hanna Nohynek, Markku Kuusi, Ilkka Mäkitie