Raastuvassa ja elävässä elämässä

Englannissa käytiin äskettäin käräjiä DNR-päätöksestä. Oikeus katsoi lääkärien loukanneen potilaan oikeuksia, kun päätös kirjattiin tämän tietämättä. Kyseessä oli keuhkosyöpään kuolemassa oleva monisairas potilas, jonka elvytys olisi ollut vastaansanomattoman tehoton. Potilas ei kyennyt keskustelemaan asiasta. Hänen puolisonsa koki lääkärien painostaneen potilasta, kun he yrittivät puhua elvytyksestä luopumisesta. Tilanteen edetessä DNR-päätöksen käsittelyyn osallistui myös perhe, jonka oli vaikeaa löytää yksimielisyyttä. Päätös kirjattiin lopulta vähän ennen potilaan kuolemaa (1).

Päivi Hietanen

Rättssalen och det levande livet

I England avslutades nyligen en process om ett HLR-beslut. Rätten ansåg att en läkare hade kränkt patientens rättigheter då beslutet bokfördes utan hennes vetskap. Det var fråga om en döende multisjuk patient för vilken HLR skulle ha varit obestridligt fruktlös. Patienten var inte förmögen att diskutera frågan. Hennes make upplevde att läkarna utövade påtryckning då de försökte tala med henne om att avstå från HLR. Småningom deltog också patientens familj i diskussionerna men var dock oenig. Slutligen protokollfördes beslutet strax före patientens död (1).

Päivi Hietanen

Voidaanko perinnöllisen munuaisten monirakkulataudin etenemistä hidastaa?

Vallitsevasti periytyvä munuaisten monirakkulatauti (polycystic kidney disease, PKD) on perinnöllisistä munuaissairauksista yleisin; sen esiintyvyys on noin 1/400-1/1000. PKD on etenevä sairaus, jossa nestetäyteiset rakkulat lisääntyvät ja laajenevat, munuaisten koko kasvaa ja vähitellen kehittyy munuaisten vajaatoiminta, joka johtaa arviolta puolella potilaista dialyysihoitoon noin 40-60-vuotiaana. Tautiin liittyy myös aivoverisuonten pullistumia, maksarakkuloita, sydämen läppävikoja, verenpainetauti ja krooninen kipu.

Anne Lumiaho

Nuorisolääkäri tajuaa nuoren maailmaa

Lääkäreillä on oppimista nuorten potilaiden kohtaamisessa. Näin katsoo nuorisolääketieteen erityispätevyyttä ajanut Elina Hermanson.

Jaana Ahlblad

Suositus lääkärijohtajuudesta tiukentui

Johtamiskoulutus osaksi lääkärin peruskoulutusta. Lääkärien johtajaksi lääkäriesimies.

Anne Seppänen

Mitä teen, jos epäilen Ebolaa?

Ebolan saapuminen Suomeen on erittäin epätodennäköistä, eikä tauti tartu helposti länsimaisissa oloissa. Perusasiat on kuitenkin hyvä tietää.

Ulla Järvi

Ravitsemusterapeutti on toipumisen nopeuttaja

Osastonylilääkäri Juha Saarnio pitää ravitsemusterapeutti Merja Jänttiä tärkeänä yhteistyökumppanina, jonka osaaminen pelastaa parhaimmillaan henkiä.

Mari Vehmanen

Ebolan varalta käytännön ohjeet olisivat tarpeen

Virologian dosentti Mika Salminen käsitteli Ebola-epidemiaa pääkirjoituksessa Lääkärilehdessä 34/2014 (1). Pääkirjoituksen otsikko "Ebola-epidemia testaa infektiovalmiuksia" on huolestuttava - ainakin jos puhutaan Suomen valmiuksista.

Jari Vainio

Käytännön ohjeet tulevat alueellisilta toimijoilta

Yksityislääkäri Jari Vainio kyselee aivan perustellusti tarkempien Ebola-epidemiaan liittyvien ohjeiden perään. Keskustelu aiheesta on tervetullutta.

Mika Salminen

Vesirokkorokotusta tarvitaan

Onko meillä todella varaa olla aloittamatta vesirokkorokotuksia? Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä ehdotti vuosina 2012 ja 2013 vesirokkorokotuksen liittämistä kansalliseen rokotusohjelmaan. Syksyllä 2013 ehdotus meni budjettiriiheen asti, mutta sitä ei hyväksytty.

Matti Korppi