Tunnista murehtija: yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä voidaan hoitaa

Tässä katsauksessa käsitellään yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä (murehtimista) ja sen tunnistamista sekä esitellään kuinka perusterveydenhuollossa toimiva lääkäri voi tunnistaessaan murehtijan ottaa asian puheeksi, tukea ja hoitaa potilasta sekä tarvittaessa ohjata potilaan psykiatrisen hoidon tai psykologisen tuen piiriin. Katsauksessa käsitellään kognitiivisen käyttäytymisterapian perusperiaatteet, hoidon tavoitteet ja konkreettisia keinoja murehtijan auttamiseksi. Terapian saatavuus on vielä paikoin rajallista, minkä vuoksi lääkärin on hyödyllistä myös opetella joitakin psykologisia keinoja, joilla potilaan murehtimista voi lievittää. Tarvittaessa hoitoon kannattaa yhdistää lääkitys, joka tulee räätälöidä potilaskohtaisesti. Lääkehoitoa ei tässä katsauksessa laajemmin käsitellä.

Sari Castrén, Eeva Dunderfelt-Lövegren, Sanna Setälä, Suoma Saarni

Uloshengitysilman typpioksidimittauksen merkitys astman glukokortikoidihoidossa

Uloshengitysilman typpioksidipitoisuus (FeNO) suurenee etenkin eosinofiilisessa astmatulehduksessa. Tässä järjestelmällisessä katsauksessa arvioidaan FeNO-mittauksen vaikuttavuutta astman glukokortikoidihoidossa.

Lauri Lehtimäki, Péter Csonka, Eeva Mäkinen, Jaana Isojärvi, Sirpa-Liisa Hovi, Anneli Ahovuo-Saloranta

Uloshengitysilman typpioksidimittauksen käyttö astman glukokortikoidihoidossa

Vaikuttavuus: Satunnaistettujen tutkimusten tulokset FeNO-mittauksen hyödystä sekä aikuisten että lasten lääkeannoksen säätelyssä ovat vaihtelevia ja FeNO:n käytettävyys riippuu luultavasti astman fenotyypistä. Kohonnut FeNO-arvo kuvastaa eosinofiilistä tulehdusta.

Sosioekonomiset erot Helsingin kaupungin henkilöstön sairauspoissaoloissa vuosina 2002-2013

Tutkimuksessa tarkasteltiin sairauspoissaolojen sosioekonomisten erojen muutosta Helsingin kaupungin henkilöstön keskuudessa vuosina 2002-2013.

Hilla Sumanen, Kustaa Piha, Olli Pietiläinen, Jouni Lahti, Eero Lahelma, Ossi Rahkonen

Psykoosin riskitekijät eivät ole pelkkää perimää

Väitöstutkimuksen alkuperäisartikkelit perustuvat suomalaisen adoptiolapsiperhetutkimuksen 382 perheen aineistoon. Vanhempien hajanaisen kommunikaation määrä mitattiin yksilö- ja perhetilanteissa. Väitöskirjassa tutkittiin vanhempien hajanaisen kommunikaation määrän ja adoptiolapsen ja vanhempien tiettyjen ominaisuuksien välistä yhteyttä. Hajanaisen kommunikaation määrän vaihtelu selittyi pääasiassa vanhempien ominaisuuksilla.

Riikka Roisko

Merkelin solusyöpäpotilaiden alaryhmät

Väitöstutkimuksen tarkoituksena oli etsiä lisätietoa Merkelin solusyöpää aiheuttavista tekijöistä.

Helka Sahi

Pirkanmaan vesiepidemian 2007 jälkeiset niveloireet ja reaktiiviset artriitit

Laaja vesivälitteinen vatsatautiepidemia Nokialla 2007 aiheutti paljon sairastavuutta ja terveydenhuollon käytön tarvetta.

Terhi Uotila

Keliakia ikääntyvässä väestössä

Väitöskirjatutkimus selvitti keliakian esiintyvyyttä, ilmaantuvuutta, oireita ja gluteenittoman ruokavaliohoidon hyötyä yli 50-vuotiailla. Tutkimusaineistona oli Ikihyvä Päijät-Häme -aineisto: 2 815 iältään 52-74-vuotiasta henkilöä. Tutkimuksessa etsittiin henkilöitä, joilla oli ennestään keliakia tiedossa tai todettiin keliakiavasta-aineet kohonneiksi.

Anitta Vilppula

Mikrovaskulaarinen dysfunktio sydän- ja munuaissiirteen iskemia-reperfuusiovauriossa

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää elinluovuttajan simvastatiinihoidon vaikutusta sydän- ja munuaissiirteiden kylmä- ja lämminsäilytykseen, iskemia-reperfuusiovaurioon ja hyljintäreaktion käynnistymiseen. Koe-eläinmallissa käytettiin maksimaalisesti MHC-kudostyypiltään toisistaan poikkeavia sisäsiittoisia DA- ja WF-rottakantoja.

Raimo Tuuminen

Tilastolliset suureet tutkimuksen arvioinnin työkaluina

Alkuperäistutkimusten arviointi on lääkärille ainoa tapa varmistaa, että potilaat saavat parhaan mahdollisen ajan tasalla olevan hoidon. Tavallisimpien aineiston analyysimenetelmien ja tilastollisten merkitsevyystestien tunteminen riittää mainiosti kliinisten lääketutkimusten kriittiseen lukemiseen.

Matti Uhari