77890 osumaa

Asennemuutos ennakoi parhaiten lapsen diabetestasapainon korjaantumista

Diabeteksen hyvällä hoitotasapainolla on suuri merkitys potilaan elämänlaadun ja elinmuutosten ehkäisemisen kannalta. Syitä potilaiden vaihtelevaan onnistumiseen hyvän hoitotasapainon saavuttamisessa ei tarkkaan tunneta. Selvitimme, miten usein tyypin 1 diabetesta sairastavien lasten hoitotasapainossa tapahtuu merkittävä paraneminen ja mitkä tekijät ovat tähän yhteydessä.

Laura Kivelä, Matti Salo, Päivi Keskinen

Mitä tyypin 1 diabetesta sairastavat nuoret työikäiset toivovat diabeettisen retinopatian seulonnalta?

Diabeteksen lisäsairautena kehittyvä vaikea verkkokalvosairaus eli proliferatiivinen retinopatia on näköä uhkaava sairaus, joka voi kehittyä pitkään tyypin 1 diabetesta sairastaneelle. Riittävän aikaisin diagnosoituna proliferatiivinen retinopatia on nykyisillä hoitomenetelmillä useimmiten hoidettavissa niin että näkökyky säilyy, ja säännöllinen valokuvaseulonta onkin hyvä apu taistelussa näkövammautumista vastaan. Toimivan seulonnan toteutumisen edellytyksiä selvitettiin kysymällä potilailta heidän näkemyksiään retinopatian seulontakäytännöistä.

Laura Savola, Nina Hautala, Aura Falck

WHO tarkasteli Ebolan hoitomahdollisuuksia

Yli 200 asiantuntijaa pohti WHO:n kokouksessa, mitä lääkkeitä ja hoitoja löytyy tai on kehitteillä Ebolaan. Toipuneiden seerumin todettiin auttavan, ja verivalmisteiden tuotantoa on kehitettävä taudin esiintymismaissa. Kaksi tutkimusvaiheessa olevaa rokotetta saataneen käyttöön jo marraskuussa, jos ne läpäisevät turvallisuustestit. Kehitteillä on myös biologisia lääkkeitä. Asiantuntijat korostivat, että käyttöön otettavat hoidot on tutkittava ensin luotettavasti kliinisten lääketutkimusten avulla. Hätiköinti voi johtaa tehottomiin hoitoihin ja pettymyksiin. Taudin leviämisen ehkäiseminen on tärkein ajankohtainen toimenpide.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Diabeteslääkkeet ja luunmurtumien riski

Tutkimuksen mukaan eri diabeteslääkkeisiin liittyvissä luunmurtumariskeissä on eroja. Lähes 100 000 tyypin 2 diabetekseen lääkityksen aloittanutta seurattiin viiden vuoden ajan. Metformiinia käytti 78 %, sulfonyyliureoita 15 %, glitatsoneja 2,7 % ja loput muita uudempia diabeteslääkkeitä. Seurantajaksolla (2008-2012) 7 353 potilasta (7,4 %) sai luunmurtuman. Metformiinia käyttäneillä (n = 76 924) murtumafrekvenssi oli 6,8 %, glitatsonin käyttäjillä (n = 2 679) 10,9 % ja sulfonyyliureoita käyttäneillä 9,7 % (n = 15 162). Kun aineisto sovitettiin mm. iän, sukupuolen ja muiden lääkkeiden mukaan, murtumariski verrattuna metformiiniin oli glitatsoneilla 1,4 (p < 0,0001) ja sulfonyyliureoilla 1,09 (p < 0,0054). Muissa diabeteslääkkeissä murtumariskit eivät eronneet tilastollisesti merkitsevästi metformiinista. Glitatsonien käyttöön liittyvää lisääntynyttä murtumariskiä on epäilty aikaisempien tutkimuksien perusteella, mutta uutta oli sulfonyyliureoihin liittyvä hiukan kasvanut murtumariski. Tutkijat kehottavat arvioimaan potilaan murtumariskiä diabeteslääkkeitä valittaessa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030