Meta-analyysi ei ole erehtymätön

Meta-analyysien tulokset riippuvat vahvasti siitä, millaisin valintakriteerein analyysiin sisällytettävät alkuperäistutkimukset valitaan. Tutkittavien hoitojen vaikutuksen suuruus voi muuttua tai tulokset voivat menettää tilastollisen merkitsevyytensä.

Pertti Saloheimo

Kutistaako pornon katsominen aivoja?

Ihmiskunnan seksuaalisuus on aivan uudessa tilanteessa, kun kaikki tietokoneen omistavat voivat Internetin avulla katsoa kotonaan pornoa maksutta rajattomasti. Amerikkalaisen väestötutkimuksen mukaan lähes 70 % miehistä ja 40 % naisista katsoo netissä pornoa joka kuukausi, ja arviolta puolet kaikesta Internet-liikenteestä liittyy seksiin.

Tero Taiminen

Asennemuutos ennakoi parhaiten lapsen diabetestasapainon korjaantumista

Diabeteksen hyvällä hoitotasapainolla on suuri merkitys potilaan elämänlaadun ja elinmuutosten ehkäisemisen kannalta. Syitä potilaiden vaihtelevaan onnistumiseen hyvän hoitotasapainon saavuttamisessa ei tarkkaan tunneta. Selvitimme, miten usein tyypin 1 diabetesta sairastavien lasten hoitotasapainossa tapahtuu merkittävä paraneminen ja mitkä tekijät ovat tähän yhteydessä.

Laura Kivelä, Matti Salo, Päivi Keskinen

Touretten oireyhtymä ja muut nykimishäiriöt

Tic- eli nykimisoireet ovat tahdosta riippumattomia ja toistuvia lihasliikkeitä.

Paula Keskitalo, Päivi Olsén

Positroniemissiotomografia syövän uusiutumisen ennustamisessa

Positroniemissiotomografia on yleistynyt monien syöpien kuvantamisessa, koska se selkeästi parantaa diagnostista tarkkuutta perinteisiin kuvantamismenetelmiin verrattuna.

Marko Seppänen, Heikki Minn

Mitä tyypin 1 diabetesta sairastavat nuoret työikäiset toivovat diabeettisen retinopatian seulonnalta?

Diabeteksen lisäsairautena kehittyvä vaikea verkkokalvosairaus eli proliferatiivinen retinopatia on näköä uhkaava sairaus, joka voi kehittyä pitkään tyypin 1 diabetesta sairastaneelle. Riittävän aikaisin diagnosoituna proliferatiivinen retinopatia on nykyisillä hoitomenetelmillä useimmiten hoidettavissa niin että näkökyky säilyy, ja säännöllinen valokuvaseulonta onkin hyvä apu taistelussa näkövammautumista vastaan. Toimivan seulonnan toteutumisen edellytyksiä selvitettiin kysymällä potilailta heidän näkemyksiään retinopatian seulontakäytännöistä.

Laura Savola, Nina Hautala, Aura Falck

Sivuroolissa epilepsia

Kun Marja Suonpää sai yli 30 vuotta sitten epilepsiadiagnoosin, hän päätti elää niin täyttä ja tavallista elämää kuin mahdollista. Kokemukset terveydenhuollosta ovat vaihdelleet ääripäästä toiseen.

Ulla Toikkanen

Kodeiinin sudenkuopat ja uudet vasta-aiheet

Yksilölliset erot kodeiinin metaboliassa vaikeuttavat sen tehon ja turvallisuuden arviointia.

Maria Paile-Hyvärinen, Mikko Niemi, Mika Isohanni, Klaus Olkkola, Janne Backman

WHO tarkasteli Ebolan hoitomahdollisuuksia

Yli 200 asiantuntijaa pohti WHO:n kokouksessa, mitä lääkkeitä ja hoitoja löytyy tai on kehitteillä Ebolaan. Toipuneiden seerumin todettiin auttavan, ja verivalmisteiden tuotantoa on kehitettävä taudin esiintymismaissa. Kaksi tutkimusvaiheessa olevaa rokotetta saataneen käyttöön jo marraskuussa, jos ne läpäisevät turvallisuustestit. Kehitteillä on myös biologisia lääkkeitä. Asiantuntijat korostivat, että käyttöön otettavat hoidot on tutkittava ensin luotettavasti kliinisten lääketutkimusten avulla. Hätiköinti voi johtaa tehottomiin hoitoihin ja pettymyksiin. Taudin leviämisen ehkäiseminen on tärkein ajankohtainen toimenpide.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Diabeteslääkkeet ja luunmurtumien riski

Tutkimuksen mukaan eri diabeteslääkkeisiin liittyvissä luunmurtumariskeissä on eroja. Lähes 100 000 tyypin 2 diabetekseen lääkityksen aloittanutta seurattiin viiden vuoden ajan. Metformiinia käytti 78 %, sulfonyyliureoita 15 %, glitatsoneja 2,7 % ja loput muita uudempia diabeteslääkkeitä. Seurantajaksolla (2008-2012) 7 353 potilasta (7,4 %) sai luunmurtuman. Metformiinia käyttäneillä (n = 76 924) murtumafrekvenssi oli 6,8 %, glitatsonin käyttäjillä (n = 2 679) 10,9 % ja sulfonyyliureoita käyttäneillä 9,7 % (n = 15 162). Kun aineisto sovitettiin mm. iän, sukupuolen ja muiden lääkkeiden mukaan, murtumariski verrattuna metformiiniin oli glitatsoneilla 1,4 (p < 0,0001) ja sulfonyyliureoilla 1,09 (p < 0,0054). Muissa diabeteslääkkeissä murtumariskit eivät eronneet tilastollisesti merkitsevästi metformiinista. Glitatsonien käyttöön liittyvää lisääntynyttä murtumariskiä on epäilty aikaisempien tutkimuksien perusteella, mutta uutta oli sulfonyyliureoihin liittyvä hiukan kasvanut murtumariski. Tutkijat kehottavat arvioimaan potilaan murtumariskiä diabeteslääkkeitä valittaessa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä